Koska karsinnoissa alkoi olemaan niin paljon joukkueita ja tapahtumia, niin kirjoituksen pituuden vuoksi jaan tästä eteenpäin yhdet karsinnat kahteen osaan. Ensimmäisessä käsitellään yleinen tilanne ja Euroopan sekä Etelä-Amerikan karsinnat ja kakkososassa muut. Kakkososaan tulee mukaan sitten tuttu kartta kisoihin päässeistä maista.
Vuoden 1990 kisojen karsintoihin siis osallistui ensimmäistä kertaa pitkään pitkään aikaan vähemmän osallistujia kuin edeltäviin karsintoihin. Trendi oli FIFAnkin mielestä huolestuttava, toivottu käänne saatiin kuitenkin jo vuoden 1994 karsintoissa. Niihin osallistui sitten 129 maata tai itseasiassa osallistujia oli enemmän, mutta minun mielestä osallistujia ovat vain ne maat, jotka pelaavat vähintään yhden ottelun karsinnoissa. Tästä syystä siis maita oli minun mielestä vain 129. Nämä kilpailivat 22 paikasta kisoihin, koska USA (isäntä) ja Saksa (mestari) pääsivät kisoihin automaattisesti. Nämä olivatkin sitten viimeiset kisat 24:n joukkueen kokoonpanolla, seuraaviin kisoihin Ranskaan osallistujien määrä nostettiin nykyiseen 32:een. Euroopasta karsinnoissa oli mukana 36 maata ja kiintiöpaikkoja oli 12, Etelä-Amerikassa 9 osallistujaa ja 3,5 paikkaa sekä Pohjois-, ja väliamerikassa 21 maata ja vain 1,25 paikkaa. Tämä luonnollisesti herätti närää, vaikkakin USA oli alueelta yhtenä joukkueena kisoissa mukana. Seuraaviin kisoihin alueen kiintiöpaikkamäärää nostettiin. Afrikka sai ensimmäistä kertaa 3 kiintiöpaikkaa ja näistä kilpaili 29 maata, Aasialla oli 2 paikkaa ja 28 osallistujaa ja Oseaanilla vain 0,25 paikkaa 6 osallistujalle. Oseaanista siis oli vaikeahko päästä kisoihin, kun joutui enimmillään pelaamaan 2:ssa jatkokarsinnassa.
Euroopan 36 maata jaettiin 6:een karsintalohkoon, yhteen lohkoon tuli 5 maata ja yhteen 7, muihin 6. Jugoslavia oli sijoitettu lohkoon 5, mutta FIFA kielsi sitä osallistumasta karsintoihin johtuen Balkanin sodasta, jossa Jugoslavia pilkkoutui useaksi eri maaksi. Liechtenstein perui osallistumisensa ja Israel palasi takaisin Euroopan karsintoihin. Ja koska Euroopalla oli 12 kiintiöpaikkaa, niin se tarkoitti, että jokaisen lohkon 2 parasta maata etenee MM-lopputurnaukseen. Siinä siis reunaehtoja Euroopan karsintoihin. Lohkossa 1 Sveitsi, Portugali ja Italia kävivät kovan väännön kisapaikoista, ennen viimeisiä otteluita Portugali johti lohkoa 14 pisteellä, Italialla oli myös 14 ja Sveitsillä 13 pistettä. Sveitsi tarvitsi voiton Virosta jatkopaikkaan ja toinen kisoihin selviytyjä Sveitsin voittaessa oli Italia - Portugali pelin voittaja, tasapelin tullessa olisi menty maalivertailuun kaikkien ollessa tasapisteissä. Sveitsi kaatoi helposti Viron ja Italia kukisti loppuminuuttien maalilla Portugalin, joka näin jäi rannalla, vaikka johti karsintalohkoa ennen viimeisiä pelejä. Lohkossa 2 koettiin kovan luokan yllätys. Norja pelasi loistavat karsinnat häviten vain yhden ottelun (viimeisen ja merkityksettömän) ja sai kisalipun. Toisesta kisalipusta taistelivat lohkon suosikit Englanti ja Hollanti. Hollanti ratkaisi paikan itselleen toiseksi viimeisellä kierroksella kaataen Englannin kotonaan 2-0. Karsintojen viimeisessä ottelussa Englanti - San Marino tehtiin MM-karsintahistoriaa. San Marinon Davide Gualtieri teki kaikkien aikojen nopeimman maalin ottelun alusta. Aikaa alkuvihellyksestä meni vain 8,3 sekuntia!! Lohkossa 3 käytiin kisapaikoista myös todella kova kisa. Espanja, Irlanti ja Tanska olivat lähes tasapisteissä ennen viimeisiä otteluita, Tanskalla oli 18, Irlannilla ja Espanjalla 17 pistettä. Espanja kohtasi Tanskan kotonaan ja Irlanti Pohjois-Irlannin vieraissa. Irlanti jäi tasapeliin, joten Tanskalla olisi riittänyt tasapeli jatkopaikkaa, mutta Espanja kuitenkin vei 1-0 voiton. Irlanti ja Tanska päätyivät näin tasapisteisiin, molemmilla oli myös sama maaliero joten vertailussa mentiin tehtyihin maaleihin, niitä Irlannilla oli 19 Tanskan 15 vastaan ja Irlanti kisoihin. Espanjan maalia Tanska-ottelussa edelsi parikin tuomarivirhettä, jotka myöhemmin myös todettiin. FIFA ei kuitenkaan suostunut Tanskalaisten pyyntöihin ja vaatimuksiin uusintaottelusta. Lohkossa 4 oli myös mielenkiintoinen tilanne, Tsekkoslovakia hajautui kahdeksi eri maaksi kesken karsintojen. Tästä syystä vuoden 1993 alusta karsinnat loppuun suoritti joukkue nimeltä RCS (Representation of Czechs ans Slovaks). Ennen viimeistä kierrosta 4:llä joukkueella (Belgia (14), Romania(13), RCS(12) ja Wales(12)) oli mahdollisuus kisoihin. Wales kohtasi kotonaan Romanian ja Belgia kotonaan RCS:n. Käytännössä voittajille oli palkintona paikka kisoihin ja Belgialle riitti myös tasapeli. Sen se myös sai 0-0 tuloksella. Walesissa Romania venyi 2-1 voittoon ja eteni kisoihin toisena maana. Lohkossa 5 ei tapahtunut mitään yllätyksiä. Kreikka ja Venäjä, joka siis esiintyi Neuvostoliiton paikalla sen hajottua osiin, selvisivät helposti kisoihin. Lohkossa 6 sitä vastoin taas nähtiin dramatiikkaa, Ranska oli menossa vahvasti kisoihin. Sillä oli lähes varma paikka sekä 2 kotiottelua jäljellä, lohkojumbo Israelia ja Bulgariaa vastaan. Tasapelikin toisesta olisi jo saattanut riittää jatkopaikkaan. Israel, jolla ei ollut vielä yhtään voittoa karsinnassa, tuli kuitenkin 83 minuutilla tasoihin ja teki 90 minuutilla voittomaalin Ranskaa vastaan ja näin Ranskan paikka ei sinetöitynyt. Viimeisessä ottelussaan Ranska kohtasi Bulgarian, joka myös tavoitteli myös kisalippua. Sille riitti vain voitto. Ottelu näytti etenevän tasatilanteessa loppuvihellykseen asti, kunnes Bulgaria onnistui viime hetkillä ja pudotti Ranskan kisoista. Toisen paikan vei Ruotsi kohtuullisen helposti. Suomi pelasi myös tässä lohkossa ja jäi aika pieneen rooliin, vain 2 voittoa ja 9 tehtyä maalia 10:ssä ottelussa.
Etelä-Amerikan karsintoihin osallistui poikkeuksellisesti 9 joukkuetta, siis poikkeuksellisesti sen vuoksi, että tuo yksi puuttuva maa ei tällä kertaa päässyt kisoihin suoraan isäntänä tai mestarina. Itseasiassa se ei päässyt koko karsintoihin. Kyseessä on siis Chile, jonka osallistumisen FIFA kielsi vuoden 1990 karsinnoissa tapahtuneen tapauksen vuoksi. Tapaus on esitelty 1990 karsinnoista kertovassa kirjoituksessa. 9 joukkuetta oli jaettu kahteen lohkoon, toisessa oli 5 ja toisessa 4 joukkuetta ja koska Etelä-Amerikalla oli 3,5 kiintiöpaikkaa, niin karsintasysteemi oli sellainen, että 5:n joukkueen lohkosta 2 parasta meni suoraan kisoihin ja 4:n joukkueen lohkosta paras kisoihin ja kakkonen jatkokarsintaan. Lohkossa yksi Kolumbia esitti vakuuttavia otteita, mutta silti ennen viimeisiä otteluita kolmella joukkueella oli mahdollisuus kisapaikkaan. Kolumbialla oli vastassa Argentiina vieraissa ja sillä oli 7 pistettä. Argentiinalla pisteitä oli 6. Paraguaylla pisteitä oli 5 ja ottelu vieraissa lohkojumbo Perua vastaan, jolla oli tilillään 5 tappiota ennen kyseistä ottelua. Voitto olisi vienyt Paraguayn vähintään jatkokarsintaan. Paraguay jäi kuitenkin pettymyksekseen tasapeliin ja kisojen ulkopuolelle. Toisessa ottelussa lähes kaikki odottivat Argentiinan hoitelevan Kolumbian, mutta toisin kävi. Kolumbia voitti suvereenin esityksen jälkeen vieraskentällä Argentiina 5-0. Argentiina pääsi kuitenkin tappiosta huolimatta jatkokarsintaan, jossa se kohtasi Australian. Ensimmäinen osaottelu päättyi Sydneyssä 1-1 ja toisen ottelu Argentiina voitti kotonaan 1-0 ja eteni, voisi kai sanoa, vaivoin 1994 MM-kisoihin. Toisessa lohkossa Brasilia, Bolivia ja Uruguay kävivät tiukan taiston kahdesta paikasta. Kaikki olivat 10:ssä pisteessä ennen viimeisiä otteluita. Brasilia kohtasi kotonaan Uruguayn ja Bolivia vieraissa Equadorin. Bolivialle riitti tasapeli jatkopaikkaan ja sen myös hankki 1-1 tuloksella. Brasilia taas väänsi 2-0 voiton Romarion toisen jakson maaleilla ja sai kisalipun. Karsinnat olivat siinä mielessä historialliset, että Brasilia hävisi näissä karsinnoissa ensimmäisen MM-karsintaottelunsa kautta aikojen!! Se tapahtui 25.7.1993 Bolivian La Pazissa. Tätä ennen Brasilia oli pelannut 24 voittoa ja 7 tasapeliä.
Jatkoa siis 1994 karsintojen toisessa osassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti