World Cup historiaa: karsinnat 1962

Vuoden 1962 karsintoihin tehtiin taas muutoksia karsintajärjestelmiin. Nyt taustalla oli päätös nostaa lopputurnaukseen pääsevien maiden tasoa. Tämän vuoksi kehitettiin alueellisten jalkapalloliittojen väliset playoffit, siten, että Afrikan, Aasian ja Pohjois- ja väliamerikan alueiden karsintojen voittajat eivät päässeet enää suoraan kisoihin, vaan ne joutuivat pelaamaan ylialueelliset kaksiosaiset ottelut joko Eurooppalaista tai Etelä-Amerikkalaista maata vastaan. Näihin peleihin pääsivät Aasiasta Etelä-Korea, Afrikasta Marokko ja Väliamerikasta Meksiko sekä Euroopasta Espanja ja Jugoslavia kuin myös Etelä-Amerikan Paraguay. Alueellisista voittajista jatkoon meni vain Meksiko ja sen lisäksi Euroopan Espanja ja Jugoslavia.

Kaikkiaan karsinnoissa pelasi otteluja 49 maata. Ja ne taistelivat 14:sta paikasta. Chile kisäisäntänä ja Brasilia mestarina pääsivät kisoihin automaattisesti. Toisen kerran peräkkäin karsinnoissa kävi niin, että Aasiasta ja Afrikasta ei päässyt yhtään edustajaa lopputurnaukseen. Tämähän aiheutti sitten sen, että seuraaviin karsintoihin järjestelmää ja kiintiöpaikkajakoa oli taas muokattava, mutta siitä seuraavassa kirjoituksessa lisää.

Euroopan lohkoissa 1,2 ja 8 kaksi ensimmäistä joukkuetta päätyi tasapisteisiin ja näin jokaisen lohkon voitosta ja lopputurnauspaikasta pelattiin uusintaottelut puolueettomalla maaperällä. Sveitsi voitti Ruotsin (2-1), Bulgaria Ranskan (1-0) ja Tsekkoslovakia Skotlannin jatkoajalla (4-2) ja selvityivät itse kisoihin. Euroopan lohkot oli muutenkin jaettu hiukan hassusti. Lohkoihin 9 ja 10 oli arvottu kumpaankin vain 2 joukkuetta ja niillä ei ollut mahdollisuutta päästä suoraan kisoihin, vaan vain ylialueelliseen jatkokarsintaan. Kuulostaa kummalta systeemiltä, että arvonnassa voidaan jo ratkaista, että onko lohkon voitolla edes mahdollista päästä suoraan kisoihin. No kuitenkin sekä Espanja ja Jugoslavia kuitenkin lopulta selvisivät kisoihin.

Etelä-Amerikassa malli oli vielä ihmeellisempi. 7 joukkuetta ilmoittautui ja yksi niistä valittiin arvalla suoraan ylialueelliseen karsintaotteluun. Lyhin tikku jäi Paraguaylle ja se hävisi Meksikolle ja jäi rannalle.

Afrikan lohkoissa nähtiin kummallisuus, kun Marokko ja Tunisia päätyivät uusintaottelun jälkeenkin samoihin pisteisiin, maalieroihin ja maalimääriin. Jatkoon pääsijä valittiin kolikon heitolla, onni suosi Marokkoa. Uskokaa tai älkää, niin sama näytelmä toistui vuoden 1970 kisojen karsinnassa ja samalla tuloksella! Tunisiassa on varmastikin kiellettyä rahalla peluu, jos Marokkolaisia on lähellä…

Suomea ei kannata mainita näiden karsintojen yhteydessä. Siitä on merkinnät edellisissä blogi kirjoituksissa.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: karsinnat 1958

Vuoden 1958 kisoihin FIFA teki merkittäviä muutoksia karsintajärjestelmään. Aikaisemmat säännöt olivat olleet moninaiset ja varsinkin kun sitä vielä olivat sotkeneet useiden maiden karsintojen luovuttaminen, niin FIFA oli pakotettu muutoksiin. Aikaisempiin kisoihin kun oli päässyt maita ilman yhtäkään karsintaottelua, kun toiset maat olivat joutuneet pelaamaan useitakin otteluita.

Lopputurnaukseen pääsi edelleen 16 maata, joista yksi oli isäntämaa, Ruotsi ja yksi oli edellinen mestari, Länsi-Saksa. Karsinnoissa pelejä pelasi 46 maata, mutta mukaan oli ilmoittautunut 54 maata eli vieläkin vetäytymisiä nähtiin.

FIFA jakoi maat useampiin alueellisiin lohkoihin ja jakoi karsintavastuut maanosien jalkapalloliitoille. Lisäksi se määritteli etukäteen tarkasti, että kuinka paljon milläkin maanosalla on kiintiöpaikkoja. Euroopan 9 paikasta oli kilpailemassa 27 maata, Etelä-Amerikan 3 paikasta 9 maata, Pohjois- ja VäliAmerikan 1:stä paikasta 6 joukkuetta ja Afrikan ja Aasian yhdestä paikasta 12 joukkuetta. Lisäksi FIFA teki päätöksen, että MM-lopputurnaukseen ei pääse jollei ole pelannut vähintään yhtä karsintaottelua. Säännölle olikin tarvetta heti ensimmäisellä kerralla, sillä Israel voitti Afrikan ja Aasian alueen karsinnat, koska kaikki muut maat peruuttivat osallistumisensa jossain vaiheessa karsintoja. Toki kyse oli enemmän politiikasta kuin jalkapallosta. Niin Turkki, Indonesia kuin Sudankin kieltäytyivät pelaamasta Israelia vastaan. Turkki tosin sen vuoksi, että se oli sijoitettu Aasian karsintoihin Euroopan sijasta. FIFA oli siis pakotettu löytämään maa joka suostuisi pelaamaan myös Israelissa. Ensin paikkaa tarjottiin Belgialle, mutta sekin kieltäytyi. Tarjolle löytyi Wales, joka sitten onnistuikin voittamaan molemmat ottelut ja meni näin lopputurnaukseen. Israelin värikäs karsintarupema oli saanut lopun ilman tehtyäkään maalia. Sinänsä Walesilla kävi tuuri, koska varsinaisista karsinnoista se ei ole koskaan päässyt kisoihin, tämä on sen ainoa kerta kun se on päässyt MM-lopputurnaukseen. Walesin kisoihin pääsyn myötä tapahtui myös se, että ensimmäisen ja viimeisen kerran kaikki iso-Britannian alueen maat pääsivät lopputurnaukseen.

Aasian karsinnoissa Kiina ja Indonesia pelasivat toisella kierroksella vastakkain 3 kertaa. Indonesia voitti ensimmäisen 2-0 ja Kiina toisen 4-3. Koska otteluvoitot päättyivät tasan, niin sääntöjen mukaan pelattiin puolueettomalla alueella uusintaottelu. No, se päättyi 0-0. Tuolloin ei ollut vielä keksitty rangaistuspotkukilpailu ratkaisemaan jatkoon pääsijöitä. Näin ollen Indonesia pääsi jatkoon paremman maalieron turvin.

Suomen karsinnat päättyivät nolosti, 2:n viimeisen ottelun maaliero oli 0-14. Neuvostoliitto kylvetti Suomea Olympiastadionilla 10-0, Suomen MM-karsintahistorian suurin tappio. Historia ei muutenkaan tunne kovinkaan montaa yhtä suurella erolla päättynyttä kotiottelua… historiallinen karsinta siis kaikin puolin.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: karsinnat 1954

Vuosi 1954 alkoi olemaan vaurastumisen aikaa maailmassa. Toinen maailmansota oli takana ja talouskasvusta alkoi näkymään merkkejä. Matkustamisen halventui ja ennenkaikkea helpottui lentoliikenteen lisäännyttyä. Se näkyi myös jalkapallon MM-karsinnoissa. Ilmoittautumisen perumisia oli enää kovin vähän, vain 3 joukkuetta luovutti kesken karsinnoiden. Kaikkiaan mukana oli 37 maata, joista Euroopasta suurin osa, 27. Euroopalla oli myös luonnollisesti eniten kiintiöpaikkoja kisoihin, 11. Kaikkiaan kisoihin pääsi karsintojen kautta 14 maata, Sveitsi isäntänä ja Uruguay mestarina pääsivät mukaan ilman karsintoja.

Euroopan lohkoissa oli yllättävä jako joukkueiden kesken. Joissakin lohkoissa oli 4 joukkuetta ja joissakin vain 2. Iso-Britannian alueen joukkueet; Pohjois- Irlanti, Englanti, Skotlanti ja Wales, pelasivat samassa lohkossa toisissa karsinnoissa peräkkäin kahdesta lopputurnauspaikasta. Englanti ja Skotlanti selviytyivät kisoihin. Sitten taas toisaalta Puola ja Unkari oli arvottu samaan lohkoon ja koska Puola luovutti pääsi Unkari kisoihin ilman yhtäkään karsintaottelua. Näissäkään karsinnoissa ei ollut vielä käytössä vierasmaalisääntö ja näin Turkki ja Espanja päätyivät kahden kohtaamisen (molemmat voittivat kotiottelunsa), yhden lisäottelun (päättyi tasan) jälkeen arvontapöytään. Ja Turkki onkin kautta historian ainoa joukkue, joka on päässyt itse kisoihin arvalla. Lohkossa 10 Jugoslavia pelasi hienot karsinnat, 4 ottelua ja 4 1-0 voittoa.

Karsinnoissa tehtiin myös muuta historiaa, ensimmäistä kertaa MM-karsintaottelu pelattiin Etelä-Amerikan mantereella. Aikaisemmin pelit oli jäänyt pelaamatta luovutusten takia.

Suomen karsintalohkossa oli mukana Belgia ja Ruotsi. Molemmilta saatiin yksi piste tasapeleillä ja toinen tasapeli tuli jopa vieraskentältä.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: karsinnat 1950

Seuraavaa MM-lopputurnausta saatiin odottaa 12 vuotta. Oli maailmansotaa ja kaikkea muuta. No vuodeksi 1950 kisat päätettiin järjestää. Isäntämaaksi valikoitui Brasilia, joka siis on myös vuoden 2014 kisaisäntä. Se pääsi siis myös kisaisäntänä suoraan kisoihin, kuten myös Italia edellisten kisojen mestarina. Karsintoihin ilmoittautui 32 maata ja ne taistelivat siis 14:sta jäljellä olevasta paikasta. Ne jaettiin 10:een lohkoon maanosittain. Näissäkin karsinnoissa tuli taas merkittävä määrä perumisia, kaiken kaikkiaan 11 joukkuetta perui osallistumisen eri vaiheissa. 3 (Intia, Turkki ja Skotlanti) jopa kisoihin pääsynsä jälkeen. Skotlanti kieltäytyi matkustamisesta ja Intia sen vuoksi, että FIFA kielsi pelaamisen paljain jaloin. Turkin paikkaa kyllä tarjottiin Portugalille, mutta sekin kieltäytyi lähtemästä kisoihin. Kaiken kaikkiaan karsinnoissa pelasi siis vain 19 joukkuetta 14:sta paikasta.

Kisakarsinnoissa oli myös aikalailla draamaa, kun Irlanti osallistui karsintoihin kahdella joukkuelle. Tavallaan siis Pohjois-Irlannin ja Irlannin joukkueille, mutta koska ne olivat samaa aluetta pelaajatkin olivat molempien käytössä ja näin muutamat pelaajat pelasivat molemmissa joukkueissa. Vuonna 1953 tehtiin sitten lopullinen päätös, että Irlannit eroitettiin ja näin myös jalkapalloliitot. Euroopalla oli kisoihin 7 paikkaa ja Amerikaan mantereilla 6 paikkaa ja näin ollen 1 paikka jäi Aasia joukkueille.

Suomikin kuului karsinnoisa luovuttajien rooliin, ainoan kerran historiassaan. Se pelasi kaksi ottelu Irlanti vastaan, mutta ottelut Ruotsia vastaan jäivät pelaamatta. Jos Suomi olisi voittanut molemmat ottelut Ruotsia vastaan olisi se päässyt kisoihin.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: karsinnat 1938

Vuoden 1938 MM-kisoihin pääsystä oli kilpailemassa 37 maata. Eli siis lähes joka toinen maa tulisi pääsemään kisoihin, koska lopullinen lopputurnaukseen osallistujamäärä oli 16. Karsinnoissa kilpailtiin käytännössä 14:sta paikasta, koska Ranska pääsi kisoihin isäntä maana ja Italia edellisten kisojen mestarina. Ja kun Espanja vielä jäi sivuun sisällissodan takia, niin karsintoihin osallistuvien maiden määrä piti olla näin 34 kansakuntaa, mutta kun pelien piti alkaa, niin karsinnoista tulikin suuri floppi. Esim. lähes kaikki väli- ja pohjoisamerikan valtiot jäivät pois karsinnoista. Lopulta 16:sta paikasta pelasikin vain 23 maata. Ja kisoissakin pelasi sitten vain 15 maata. Itävalta olisi kisoihin päässyt, mutta toinen maailmasota oli alkamaisillaan ja Saksa oli valloittanut Itävallan ja näin Itävalta katsoi, että ei pysty kisoihin osallistumaan. FIFA tarjosi paikkaa Englannille, joka ei osallistunut karsintoihin, mutta Englantikin kieltäytyi. Karsintoja MM-kisoihin pelattiin muuten siis vain Euroopassa. Muualta joukkueet pääsivät kisoihin ilman karsintoja!

Ja vaikka lähes kaikki kynnelle kykenevät maat pääsivät kisoihin, niin Suomi kuului siihen porukkaan joka ei päässyt. Kuten jo aikaisemmissa kirjoituksissa on luettavissa, ekat karsinnat päättyivät ilman tehtyä maalia. Kisoissa nähtiin mukana myös sellainen jalkapallosuuruus maa kuin Dutch East Indies eli myöhemmällä nimellään tunne Indonesia. Se pääsi mukaan, kun samassa arvontalohkossa mukana ollut Japani luovutti karsinnat. Eikä kisoihin päässyt Kuubakaan ole näissä kekkereissä sen jälkeen ollut. Sekin pääsi mukaan, koska mm. Meksiko ja USA eivät halunneet osallistua karsintoihin. Itse asiassa Kuuballa kävi melkoinen flaksi. Sen kanssa samaan lohkoon oli arvottu 6 maata… ja ne kaikki luovutti! Taustalla toki oli taas polittiista vääntöä. FIFA oli alun perin päättänyt, että kisat pelattaisiin jaetusti Euroopan ja Etelä-Amerikan välillä. Oletettavasti niin, että molemmissa olisi omat alkulohkonsa ja sitten loppupelit toisella mantereella. Mutta sitten peliin astui Herra Jules Rimet, joka oli koko World Cupin luoja. Hän vakuutti, että kisat tulee pitää hänen kotimaassaan Ranskassa ja niin FIFA taipui. Se sai amerikan mantereen maat takajaloilleen ja ne äänestivät jaloillaan ja jättivät karsinnat väliin.

15:sta lopputurnauksessa esiintyneestä maasta 11:sta oli mukana myös vuonna 1934, joten vaihtuvuus ei ollut kovinkaan suuri.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.