World Cup historiaa: karsinnat 1934

1930 oli siis ensimmäinen vuosi, kun FIFA World Cup pelattiin. Mutta koska tässä blogissa on tarkoitus pääasiassa keskittyä World Cupien karsintoihin, niin annetaan vuoden 1930 kisojen olla. Nimittäin noihin kisoihin ei karsintoja järjestetty, vaan FIFA kutsui osallistujamaat. Vuonna 1934, 32 maata ilmoittautui kisoihin ja näin FIFA oli pakotettu järjestämään karsinnat kyseisiin kisoihin. Kuten tämän jälkeen sitten kaikkiin muihinkin kisoihin.

32 maata järjestettiin maanosittain karsintaryhmiin, joita oli kaikkiaan 12. Euroopasta mukana oli 21 maata ja kiintiöpaikkoja oli 12. Etelä- ja väliamerikasta oli 8 joukkuetta ja heillä oli 3 kiintiöpaikkaa. Afrikalla ja Aasialla oli 1 kiintiöpaikka 3:lle joukkueelle. Karsintojen suurin ihmeellisyys oli se, että kisäisäntä Italia joutui karsimaan kisoihin ja ehkä onneksi sinne myös selvisi. Edellisten kisojen mestari Uruguay, joka olisi päässyt kisoihin ilman karsintoja, puolestaan boikotoi karsintoja, koska eurooppalaiset joukkueet olivat osittain boikotoineet vuoden 1930 MM-kisoja Uruguayssa.

Karsinnoissa pelasi kuitenkin vain 27 maata, koska Peru, Chile ja Turkki peruivat osallistumisensa. Näin ollen Perun kanssa samassa lohkossa ollut Brasilia ja Chilen kanssa samassa lohkossa ollut Argentiina pääsivät itse kisoihin pelaamatta yhtään karsintaottelua. Turkin lohkossa sentään oli 3 joukkuetta, joista nämä 2 jäljelle jäänyttä, Egypti ja Palestiina, pelasivat kaksiosainen karsinnat ja Egypti voitti molemmat ottelut. Pohjois- ja väliamerikassa pelattiin 3 kierroksinen karsinta, jossa ensin kohtasivat Haiti ja Kuuba. Voittajamaa Kuuba kohtasi toisella kierrokselle Meksikon. Ja tämän ottelun voittaja Meksiko, kohtasi kolmannella kierroksella USAn. USA lopulta voitti tuon ottelun, mutta erikoista siinä oli se, että ottelu pelattiin vain 3 päivää ennen MM-kisojen alkua! Kornia tilanteessa oli vielä se, että USA sai mahdollisuuden, vaikka se myöhästyi ilmoittautumisessaan. No peli päätettiin pelata ja se pelattiin Italiassa kisojen alla, jotta varmistettiin voittajamaan pystyvän suoraan aloittamaan turnauksessa. Kaikenkaikkiaan taisi Meksikon kavereille tulla tyly matka. Laivamatka amerikasta eurooppaan kesti tuohon aikaan 15 päivää suunta. Eli yhden pelin reissu, kesti n. 1.5 kuukautta, varmasti aika turhauttavaa.

Arvatkaapa mikä "hannuhanhi" maa on ensimmäinen maa kautta aikojen, joka on karsintojen kautta varmistanut paikkansa MM-lopputurnaukseen? Kyllä, Ruotsihan se! Tämä tapahtui 29.6.1933, kun Ruotsi voitti Kaunasissa Liettuassa, Liettuan 2-0. Aikaisemmin se oli jo voittanut Viron kotikentällä 6-2.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: Ottelumäärät osa2+ennätyksiä

Lupailin pari postia sitten, että kirjoittelen karsintojen ottelumääristä lisää, kuten myös ennätyksistä. Nyt olen jotain saanut laskeskeltua ja käytyä läpi. Tässä satoa.

Eniten MM-karsintaotteluita kautta aikojen on pelannut Meksiko, kaikkiaan 143 kappaletta, sen kun jakaa Meksikon karsintoihin osallistumiskertojen mukaan, 13:sta, saadaan reilu 11 ottelua/karsinnat. Eipä ole helpolla tullut nekään 11 karsintojen kautta hankittua paikkaa, pari kertaahan Meksiko on päässyt kisoihin ilman karsintoja olleessaan kisaisäntänä. Toiseksi eniten MM-karsintaotteluita on pelannut yllättäen Costa Rica, 138 kappaletta. Costa Rican ottelumäärän tekee ihmeelliseksi se fakta, että Costa Rica oli karsinnoissa ensimmäistä kertaa mukana vasta vuonna 1958. Kolmaskin maa tulee CONCACAFin alueelta, USA, 121 MM-karsintaottelullaan. Tämä valta-asema juontaa aika pitkälle juurensa siihen, että CONCACAFin alueella karsintajärjestelmä on ollut usein aika moniportainen. TOP-10:stä löytyy kaikkiaan 5 CONCACAF maata. Viimeisinä vuosina tosin listalla merkittävää nousua ovat tehneet CONMEBOLin alueen maat. Siellä kun pelataan nykyisellä systeemillä aina 18 ottelua/joukkue/karsinta. Näinpä Paraguay, Uruguay ja Kolumbia ovat TOP-10:ssä. Euroopan eniten otteluita pelanneet maat ovat Portugali (117) ja Irlanti (116). Eli Suomi ei ole ihan hirveän kaukana noista maista. Suomellahan pelejä oli 111 kappaletta. Sillä tulee Euroopan listalla sija 6, mm. Ruotsi on edellä parin ottelun verran. Aasian alueen eniten otteluita pelannut on Australia 105 kpl, Etelä-Korea kannoillaan, 102 ottelulla. Afrikan listan kärjessä on Marokko 96 ottelulla. Ja nykymuotoisen Oseaanian alueen kärki on Uusi-Seelanti, 69 matsia. Afrikan ja Aasian alueelta löytyy paljon pieniä maita, jotka kautta historian ovat pelanneet vain 2 ottelua, kuten Myanmar, Komorit, Timor-Leste, jne.

Muutamia ennätyksiä kerkesin myös laskeskella, mm. nämä:
- Eniten osallistumisia karsintoihin: 18 kpl (Portugali, Irlanti, Luxemburg-joka kerta)
- Eniten matseja jatkokarsinnoissa: 5 kpl (Australia - 1986,1994,1998,2002,2006)
- Eniten matseja ja pääsy kisoihin: 20 kpl (Jamaica - 1998, Uruguay - 2002,2010, Trinidad&Tobaco - 2006)
- Eniten matseja, ei kisoihin: 22 kpl (Honduras - 2002, Trinidad&Tobaco - 2002)
- Eniten karsintaotteluita: 143 kpl (Meksiko)
- Eniten otteluita kaikkiaan, ei pääsyä kisoihin: 114 kpl (Luxemburg)
- Eniten MM-karsintavoittoja: 86 kpl (Meksiko)
- Eniten MM-karsintatappioita: 107 kpl (Luxemburg)
- Pisin tappioputki: 34 ottelua (Luxemburg - 8.9.1993-10.8.2008)
- Pisin tappioputki ilman voittoa: 73 ottelua (Luxemburg - 10.12.1972-10.8.2008)
- Eniten maaleja yksissä karsinnoissa: 73 kpl (Australia - 2002)
- Eniten maaleja, ei pääsyä kisoihin: 73 kpl (Australia - 2002)

Tilastointi jatkuu ja jatkuu… katsotaan mitä kaikkea vielä keksin. Ainakin pisimmät putket jne. on tulossa.

Suomen menestys MM-karsinnoissa osa2

Ekassa osassa perehdyttiin vuosiin 1938-1982, vuosiin jolloin Suomella ei juurikaan ollut mahdollisuuksia MM-karsinnoissa. Tässä osassa luodaan katsaus vuosiin 1986-2010, vuosiin jolloin Suomalainen jalkapallo on mennyt oikeasti eteenpäin, ainakin tulosten valossa. Ja olipa jatkokarsintaan pääsykin kerran aika lähellä, ne muutamat sysimustat sekunnit kun Unkari pelistä saisi pyyhittyä pois. Mutta siellä ne vaan muisti sopukoissa tukevasti lepää. Ja jos joku ei niitä muista, niin tässä linkki missä voi muistia virkistää ja tuntea taas sen ahdistuksen: http://www.youtube.com/watch?v=aT-q65Qjy1M Kylmät väreet menee edelleen läpi ja tällä kertaa ei mitenkään onnen tunteensta… itse lupasin aikanaan heittää telkan ulos, jos Unkari tasoittaa… ei lentänyt, hävettää kyllä myöntää!!

1986: Suomi pelaa hyvät karsinnat, 3 voittoa, 2 tasapeliä ja 3 tappiota. Ensimmäistä kertaa voittojen määrä nousee tappioiden rinnalle. Mika Lipponen maalaa kolmesti ja Suomi kaiken kaikkiaan 7 kertaa. Omassa maalissa soi 12 kertaa. Viimeksi yhtä vähän maaleja on mennyt omiin 1962 karsinnoissa. Jatkopaikka jää kahden pisteen päähän. Turkki kaadetaan kahdesti ja Pohjois-Irlanti kerran.

1990: Palataan taas entisaikojen tasolle, 1 voitto, 1 tasapeli ja 4 tappiota. Maalierokin murskaava 4-16. Lipponen osuu kahdesti. Jatkopaikka ei ole lähelläkään, mutta Wales sentään jää taakse.

1994: Ensimmäistä kertaa 10 ottelua karsinnassa, vain 2 voittoa ja 1 tasapeli sekä 7 tappiota. USAn kisat jäävät haaveeksi, vain Israel jää taakse taulukossa. Maaliero on 9-18. Aki Hyryläinen ja Ari Hjelm tekevät 2 maalia mieheen. Jari Litmanen osuu ensimmäistä kertaa MM-karsinnoissa.

1998: Surullisen kuuluisat karsinnat. Tuskin koskaan Suomelle on käynyt yhtä hyvää tuuria karsintaarvonnassa. Lohkon "kovimmat" maat ovat Sveitsi ja Unkari, molemmat ihan lyötävissä. Karsinta alkaa huonosti 2:lla tappiolla, mutta sitten muiden ristiinpelaamisen jälkeen Suomella onkin viimeisessä kotipelissään Unkaria vastaan voitolla mahdollisuus päästä jatkokarsintaan. Antti Sumiala vie Suomen johtoon ja ottelua jännitetään aivan viime minuuteille, kunnes Unkari tasoittaa! Tai olisiko parempi sanoa, että Suomi tasoittaa, koska ilmeisesti 4-5 viimeistä kosketusta ennen Unkarin maalia on suomalaisten. Surullista. Kahdeksasta ottelusta tulee 3 voittoa, 2 tasapeliä ja 3 tappiota, maalierolla 11-12. Antti Sumiala on maalirohmu viidellä maalilla.

2002: Tilastojen valoissa yhdet Suomen parhaista MM-karsinnoista. 3 voittoa, 3 tasapeliä ja 2 tappiota eivät kuitenkaan paljon lohduta, Englanti ja Saksa ovat aivan liian kovia, karsintapaikka jää 5 pisteen päähän. Mikael Forssell osuu neljästi. Näissä karsinnoissa Englanti muuten pöllyttää Saksaa 5-1 vieraskentällä Munchenissä.

2006: Suomella ei oikeastaan ole mitään mahdollisuuksia näissä karsinnoissa, pienet voitetaan, mutta isoille ei mahdeta mitään. Kaikki niin sanotusti isompia maita (Hollanti, Tsekki, Romania) vastaan pelatut ottelut päättyvät tappioon, mukana myös se surullisen kuuluisa 3-4 tappio Tsekeissä. Se jossa, tilanteessa 3-3 viimeisten minuuttien ollessa käsillä, Shefki Kuqilla on vapaa puskupaikka, puoli maalia tyhjänä, päin maalivahtia, vastahyökkäys Tsekeille ja maali… ja tappio. Tästä osoitteesta lisää angstia: http://www.youtube.com/watch?v=jee4xlr376w&feature=related. Suomi tekee enemmän maaleja kuin yksissäkään muissa karsinnoissa 21, omiinkin menee 19. Voittoja tulee 5, tasapelejä 1 ja tappioita 6. Alexei Eremenko tekee yhden karsinnan Suomalaisen maaliennätyksen, 8 kappaletta.

2010: Koskaan aikaisemmin Suomi ei ole saanut yhtä paljon pisteitä MM-karsinnassa, kuin näissä viimeisimmissä. 5 voittoa yhdistettynä 3:een tasapeliin tuotti 18 pistettä. Jatkopaikka ei kuitenkaan ollut lähelläkään, vaan Saksa ja Venäjä olivat ihan liian kovia. Maaleja tehtiin 14 ja päästettiin saman verran. Jonatan Johansson teki 5 maalia.

Kaikenkaikkiaan nämä vuodet tuottivat 62:ssa ottelussa 22 voittoa, 13 tasapelia ja 27 tappiota. Aika tasaista siis jo tilastojen valossa. Jos taas ruvettaisiin vertaamaan Suomen niin sanotusti meitä heikompiin ja vahvempiin maihin, niin tilasto alkaisi näyttämää koko lailla vastaavalta kuin aikaisemmin noiden vahvempien maiden osalta. Eli tappioita tulee niistä otteluista tasaiseen tahtiin. Onneksi kuitenkin on päästy sille asteelle, että useimmissa tapauksissa ns. heikommat maat voitetaan. Näissä 62:ssa ottelussa Suomi teki 78 maalia ja päästi 98.

Kaikkien vuosien karsinta sisältää siis 111 ottelua, 28 voittoa, 17 tasapelia, 66 tappiota. 120 tehtyä maalia ja 265 päästettyä. Tein myös päiväkohtaisen tilaston Suomen MM-karsintaotteluista, mutta niistä myöhemmin. Mutta sen verran voi jo sanoa, että Suomen kannattaisi pelata mahdollisimman paljon pelejä lauantaisin.

Suomen menestys MM-karsinnoissa osa1

Aikaisemmin tulikin jo todettua, että Suomi on pelannut 111 MM-karsintaottelua jalkapallossa, mutta Suomen menestystä ei vielä sen tarkemmin purettu auki. Käyn nyt kahdessa osassa läpi Suomen karsintatilastoja, jotka eivät kyllä valitettavasti ole kaikilta osin kovinkaan kivaa luettavaa. Ensimmäisessä osassa keskitytään vuosiin 1934-1982 ja toisessa osassa 1986-2010. Tämä jako siksi, että vuodesta 1986 lähtien Suomi on pärjännyt kuitenkin jollainlailla, ennen sitä tilastot ovat kyllä synkkää luettavaa. Lisäksi ensimmäisessä osassa käydään läpi maalintekijä tilastoja ja toisessa ottelukohtaisia tilastoja.

Aloitetaan maalinteosta, joka nyt vaan on ollut aika hankalaa Suomalaisille… tässäkin lajissa. Voidaan karkeasti sanoa, että jos teet Suomalaisena maalin jalkapallon MM-karsinta ottelussa voit luokitella itsesi harvinaiseksi tapaukseksi, sillä kaikkiaan vain 52 Suomalaista on onnistunut kyseisessä tempussa. Kaikkiaan Suomi on tehnyt 111:sta ottelussa 120 maalia eli noin 1 per ottelu, vastaavasti omiin on sujahtanut 265 maalia eli n. 2.5 maalia/ottelu. Toki molemmat tilastot ovat viime vuosien karsintojen aikana parantuneet, joten Antti Muurisen sanonta, "Eteenpäin on menty", ei ole mitenkään tuulesta temmattu. Eniten MM-karsintamaaleja on tehnyt Mikael Forssell, 10 kappaletta ja eniten yksissä karsinnoissa Alexei Eremenko, 8 kappaletta. Litti on muuten osunut 8 kertaa, viisissä eri karsinnoissa! ja paljon maaottelumaaleja muuten tehnyt Ari Hjelm vain 3 kertaa MM-karsinnoissa. Vuoden 2006 kisojen karsinnoissa Suomi teki ennätykselliset 21 maalia, eniten maaleja taas on pääsetty vuoden 1970 karsinnoissa, 28. Vuonna 1938, Suomi jäi kokonaan ilman maalia, kun taas vuoden 2002 karsinnoissa 8 ottelussa omiin meni vain 7 maalia.

1938: Suomi osallistuu ensimmäisen kerran jalkapallon MM-karsintoihin. Alku historialle ei ole kovinkaan ruusuinen. 3 ottelua, 3 tappiota, 0 maalia! Päästettyjä maaleja 7. Kaikenkaikkiaan karsinnoista ei ole jäänyt jälkipolville paljon kirjoitettavaa. Kaikenkaikkiaan tilanne on hiukan kummallinen, koska 1920 luvulla Suomi kuitenkin ihan kohtuullisen menestyksekäs, voittoja tuli maaotteluista useita ja vielä kaikenlisäksi isoista ja merkittävistä maista. Sitten kuitenkin 1920-luvun loppupuolella tapahtui notkahdus, josta hyvässä trendivireessä ollut jalkapallo voidaan katsoa kärsivän vieläkin. Jalkapallo menetti tietyllälailla "yhteiskunnallisen aseman" ja hävisi "kansallispelin" statuksen pesäpallolle. Pesäpallo valtasi mm. koulu-urheilun ja jalkapallo jäi pitkäksi aikaa taustalle. Vasta viime vuosikymmeninä Suomalainen jalkapallo on päässyt euroopanhuipulle vievälle kulku-uralle. Mutta takamatka on pitkä ja armoton. Ruotsi joka oli Suomen kanssa kokolailla samantasoinen jalkapallomaa toimi toisin ja tulokset ovat aika pitkälle nähtävissä monessakin asiassa. Toki tietysti Suomi on ollut sodassa, Ruotsi ei jne. mutta kaikenkaikkiaan Ruotsissa on toimittu toisin.

1950: Suomi pelasi karsinnassa vain 2 ottelua, Ruotsia ja Irlantia vastaan. Mutta karsinnat olivat siinä mielessä historialliset, että Suomi otti ensimmäisen tasapelinsä MM-karsinnoista, Irlantia vastaan 9.10.1949 Helsingissä. Ja tuossa samaisessa pelissä syntyi myös Suomen MM-karsintahistorian ensimmäinen maali. 89:llä peliminuutilla Jorma Vaihela tasoitti numeroiksi 1-1. Maali olikin ainoa koko karsinnoissa, omiin meni 4 maalia.

1954: Neljästä ottelusta Suomi tahkosi 2 tasapeliä ja 2 tappiota. Tasapelit tulivat Ruotsia vastaan kotona ja Belgiaa vastaan vieraissa, joka olikin ensimmäinen vieraspiste MM-karsintahistoriassa. Maaleja tehtiin 7 ja päästettiin 13. Kalevi Lehtovirta osui 3 kertaa.

1958: Karsinnat olivat jälleen todella synkät. 4 ottelua, 4 tappiota maalierolla 2-19. Mukana MM-kisahistorian suurin tappio 0-10, Neuvostoliitolle 15.8.1957 ja vielä kotiottelussa.

1962: Nämä karsinnat jatkoivat jo tutuksi tullutta perinnettä. 4 ottelua, 4 tappiota, maaliero tosin hitusen verran parempi edellisiin karsintoihin verrattuna, 3 tehtyä, 12 päästettyä. Kai Pahlman onnistua kahdesti

1966: Karsinnoissa tehtiin Suomalaista jalkapallohistoriaa, 26.9.1965 Helsingissä Suomi kuskistaa Puolan Semi Nuorasen ja Juhani Peltosen maaleilla 2-0. Suomen ensimmäinen MM-karsintavoitto on nähnyt päivänvalon. Muuten karsinnasta tulee kyllä pelkkiä tappiota, maaleja tehdään 5, joista Juhani Peltonen tekee 3. Omiin meneekin sitten 20 palloa. Muun muassa Puola nöyryyttää Suomea 7-0 kotikentällään ja osoittaa, että tappio Suomessa oli vain työtapaturma. Mutta Suomelle se oli sitäkin tärkeämpi työtapaturma.

1970: Kokolailla samanlaisen statistiikka kuin 1966 karsinnoissa. 1 voitto, 5 tappiota, 6 tehtyä ja 28 päästettyä. Voiton arvoa nostaa se, että se on suurta jalkapallomaata Espanjaa vastaan. Peli päättyy 25.6.1969 Helsingissä 2-0, Tommy Lindholmin ja Arto Tolsan maaleilla. Kotipelissään Espanja nuijii Suomen maanrakoon, 6-0. Jugoslaviakin kylvettää Suomea kotipelissään 9-1 ja Belgiakin 6-1. Karsinnoissa Arto Tolsa tekee Suomen maaleista 3.

1974: Eteenpäin on menty, vai onko? Kuudesta ottelusta tulee voitto, tasapeli ja 4 tappiota. Maaleja tehdään kuitenkin vain 3 ja omissa soi 21 kertaa. Karsinnat kyllä alkavat paremmin kuin koskaan, ensimmäisestä pelistä kotivoitto Miikka Toivolan maalilla Albanista ja toisesta pelistä kotitasapeli Romaniaa vastaan. Mutta sitten tuleekin 4 tappiota putkeen. Romania kylvettää Suomea 1973 syksyllä 9-0.

1978: Jälleen karsinnassa 6 ottelua, joista tulee nyt jo kaksi voittoa. Lisäksi tulee 4 tappiota. Maaleja ensimmäistä kertaa toiselle kymmenelle, eli 11:sta. Omiin lipsahtaa 16 kertaa. Suomella on kuitenkin laaja taso maalintekijöissä, 8 eri pelaajaa osuu karsinnoissa. Historiallisiksi nämä karsinnat muodustuvat siksi, että Suomi ottaa ensimmäisen vierasvoittonsa. Voitto tulee 26.5.1977 Luxemburgia vastaan Aki Heiskasen 57 minuutilla tekemällä maalilla 0-1.

1982: Näistä karsinnoista ei sitten jääkään taas juurikaan kerrottavaa. 8 ottelua, 1 voitto ja 7 tappiota, säälittävällä maalierolla 4-27. Voitto tulee Albaniasta 2-1 syksyllä 1981. 3 viikkoa voiton jälkeen Länsi-Saksa pudottaa Suomen maan pinnalle voittamalla Bochumissa 7-1.

Näin käytiin alkuvuodet läpi Suomen MM-karsintahistoriasta. Kaikkiaan 49 ottelua, 6 voittoa, 4 tasapelia ja 39 tappiota. Maaliero murskaava 42-167. Myöhemmin lisää paremmin sujuneesta puoliskosta.

World Cup historiaa: Ottelumäärät osa1

No huhhuh, tein vähän tilastoa eri maiden MM-karsintaottelumääristä kautta aikojen ja sieltä paljastui yksi Suomen kannalta kohtuullisen nolo tilasto.

Kaikista maailman maista, Suomi on pelannut 17:ksitoista eniten MM-karsintaotteluita, 111 kappaletta. Ja tuolla määrällä Suomi on toisena listalla maista, jotka ovat pelanneet eniten otteluita, mutta eivät ole koskaan päässeet lopputurnaukseen... edellä on vain Luxemburg 3 ottelua edellä!

Lisää tilastoja ottelumääristä myöhemmin, kuten myös Suomen karsintamenestyksestä.

World Cup historiaa: Ennätyksiä

USA on kaikkien tilastofriikkien ja ennätyskirjailijoiden luvattu maa. Tilastoja löytyy vähän joka lähtöön ja vähän jokaisesta asiasta. Jos nyt katseli vaikka viime öistä Super Bowlia, niin lähes jokaisen vähänkään merkittävän kaverin kohdalla oli joku uusi ennätys, oli se sitten syöttöjen määrässä tai ohi potkituista palloista. Itse olen todella kiinnostunut tilastoista ja niitä tullaan tämänkin blogin osalta katsomaan ja tarkastelemaan vielä useaan kertaan. Jalkapallosta ei vielä ihan tuolla tasolla ennätyksiä ole kirjailtu niinkuin Jenkkijalkapallossa on, mutta jotain nyt kuitenkin on. Tässä vähän paloja FIFA World Cupien karsintojen historiasta. Itse kisojen ennätyksistä ja tilastoista myöhemmin keväämmällä.

Aloitetaan kisoihin pääsystä. Brasiliahan on ollut mukana joka kerta, ja varsin menestyksekkäästi, mutta jos puhutaan maista, jotka ovat tulleet kisoihin karsintojen kautta, niin pisintä putkea pitää yllä Espanja. Se on päässyt karsintojen kautta mukaan nyt 7 kertaa peräkkäin ja olisi varmasti päässyt aikaisemminkin mukaan, mutta vuonna 1982 Espanja oli kisaisäntä. Itse kisoihin pääsy ei kyllä valitettavasti ole tuottanut menestystä… josko kesällä sitten. Jos taas sitten mietitään toisinpäin, maita jotka eivät ole karsinnoista selvinneet kisoihin, niin ennätyshaltiana löytyy Euroopan jalkapallokääpiö Luxemburg. Nyt on mennyt 18 kertaa ilman kisoihin pääsyä ja ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos arvelee, että Luxemburg esiintyy kisoissa vain, jos se toimii kisaisäntänä. Valitettavasti internet tunnistaa todella vähän ennätysdataa FIFA World Cupien karsinnoista. Olisi mielenkiintoista tietää esim. että mikä maa on tehnyt eniten maaleja karsinnoissa kautta aikojen ja mikä vähiten jne. Tähän hätään en sitä saa laskettua, mutta täytyy ottaa työn alle. Kun mietitään mm-karsintojen isointa voittomarginaalia, niin Australia on ylivoimainen tässä kategoriassa. Vuonna 2001peli Amerikan Samoaa vastaan päättyi 31-0. Se on samalla myös ennätys yhdessä ottelussa tehtyjen maalien määrässä ja yhden joukkueen yhdessä ottelussa tekemien maalien määrä ja varmaan aika monta muutakin ennätystä...

Henkilökohtaisella tasolla eniten mm-karsintaotteluita on pelannut Ecuadorin Iván Hurtado, kaikkiaan 68 kappaletta vuosina 1994-2010. Nuorin pelaaja on ollut ihan lapsi vielä, 13 vuotta ja 310 päivää. Hän on Togolainen Souleymane Mamam. Aikanaan hiukea lahjakkuus, jonka itse Manchester United haali riveihinsä. Siellä hän ei kuitenkaan koskaan lyönyt läpi vaan päätyi lainalle Belgian kakkosliigaan, Royal Antwerpin riveihin. Hänen iästään on tosin käyty paljon keskusteluja ja monet ovatkin sitä mieltä, että hän on ollut oikeasti pari vuotta vanhempi pelatessaan Togon maajoukkueessa. Mikä voi kyllä hyvin pitää paikkansa, Afrikkalaiset syntymäajat kun eivät aina ole olleet niin justiinsa… kuten muistetaan esim. Etiopialaisista pitkän matkan juoksijoista. Vanhin karsinnoissa pelannut pelaaja taas on U.S. Neitsyt Saarien MacDonald Taylor. Hän oli vuonna 2004, 46 vuotta ja 180 päivää. Varmaan aika tuoreessa kunnossa.

Maalintekijöitä kun listataan, niin kaikkien aikojen paras maalintekijä FIFA World Cupien karsinnoissa on ollut yllättäen Iranilainen Ali Daei. Hän on iskenyt kaikkiaan 35 häkkiä vuosina 1994-2006. Yhdessä karsintaottelussa taas maaleja eniten on mättänyt Australian Archie Thompson, vuonna 2002 Amerikan Samoaa vastaan. Hän teki kaikkiaan käsittämättömät 13 maalia!! Voisin syödä hatullisen paskaa, jos joku tuon ennätyksen joskus rikkoo. Sellainenkin ennätys on listattu, että onko joku pelaaja tehnyt hattutempun rangaistuspotkuista. Ja pari kertaa tuo on onnistunut, vuonna 2000 Sveitsin Kubilay Turkyilmaz Färsaaria vastaan ja vuonna 2004 Ronaldo Argentiinaa vastaan. Nopein maali taas on tullut vuonna 1993, kun Englanti sai kylmän suihkun San Marinolta 8 sekunnin pelin jälkeen. Aloituksen jälkeen Stuart Pierce yritti pelata pallon maalissa olleella David Seamanille, mutta syöttö jäi vajaaksi ja San Marinon Davide Gualtieri pääsi väliin ja pisti pallon pussiin. Englanti sittemmin tasoitti ja voitti pelin 7-1. Oli kyllä varmaan aika shokkialku brittifaneille.

Vielä lopuksi sellainen tieto, että mm-karsintojen kaikkien aikojen pisin pelikielto on Chileläisen Roberto Rojasin nimissä. Vuonna 1989 Brasiliaa vastaan pelatussa ottelussa hän teeskenteli, että häneen oli osunut ilotulite. Oikeasti näin ei käynyt ja pelikielto rapsahti ja se oli vaatimattomasti koko loppuiän.

World Cup historiaa: Kiintiöpaikkojen jako

Nykyisin FIFA World Cupeissa pelaa 32 joukkuetta eri puolilta maailmaa, mutta aina ei ole ollut näin. Alkuaikoina mukana oli maita aikalailla eri määrä ja kiintiöpaikat meni aikalailla sen mukaan, että missä kisat pidettiin. Myöhemmin jalkapalloilullisen tason noustua ja maiden lisääntyessä kiintiöpaikkoihin on tehty tarvittavia muutoksia. Alla olevasta taulukosta näkee kuinka kiintiöpaikat on jakautuneet maanosittain. Taulukosta puuttuu vuosi 1930, jolloin mukaan kutsuttiin kaikki FIFA jäsenmaat. Mukana oli 13 maata. Taulukkoon on listattu myös vuoden 2014 FIFA World Cupin kiintiöpaikat. Ainoa muutos tämän vuoden kisoihin nähden on Oseaanian ja Aasian karsintaryhmät yhdistetään viime vaiheessa. Vuoteen 2002 asti edellisten kisojen voittaja pääsi automaattisesti mukaan seuraaviin kisoihin, mutta nyt tuosta on luovuttu. Isäntämaa luonnollisesti pääsee mukaan automaattisesti. (Sorry huono kuvanlaatu)


1 Vuonna 1938 Itävalta vetäytyi kisoista Saksan miehitettyä sen. Korvaavaa joukkuetta ei asetettu, joten siksi mukana oli vain 15 joukkuetta, joista 12 Euroopasta.
2 vuonna 1950 Intia, Skotlanti ja Turkki vetäytyivät kisoista eikä niitä korvattu, joten siksi vain 13 joukkuetta. Näin Aasialla ei ollut edusta kisoissta.
3 Alunperin vuonna 1958 Afrikalle ja Aasialle oli annettu yhteisesti 1 kiintiöpaikka ja Euroopalle 9 paikkaa. Mutta sen jälkeen kun Israel voitti Afrikan/Aasian karsinnan pelaamatta peliäkään muiden luovuttaessa pelattiin Israelin ja Walesin välillä karsintapelit. Näin siis Afrikka/Aasilla oli käytännössä 0,5 paikkaa ja Euroopalla 9,5 paikkaa.
4 Vuonna 1962 Europpalle oli annettu 8 kiintiöpaikkaa plus 2 karsintapelipaikkaa Aasian ja Afrikan alueiden karsintojen voittajia vastaan. Näin siis Euroopalla oli 9 kiintiöpaikka sekä Aasialla ja Afrikalla 0,5 kiintiöpaikka kummallakin. Euroopan joukkueet voittivat molemmat ottelut ja näin kisoissa oli 10 Eurooppalaista maata.
5 Vuonna 1994 oli eri jalkapalloliittojen alueiden välillä kaksinkertainen karsintapelijärjestelmä. Ensin Oseaanian voittaja kohtasi karsijan Pohjois- ja väliamerikan alueelta ja sen parin voittaja kohtasi karsijan Etelä-Amerikan alueelta.
6 Vuodesta 2006 lähtien voittaja ei enää saanut automaattista paikkaa kisoihin.
7 Vuonna 2014 Oseaanian alueen karsintojen voittaja liittyy viimeiseen vaiheeseen Aasian karsinnoista.