Lohkoesittelyt - Etelä-Amerikka, 1. kierros, osa 1

7. päivä lokakuuta alkaa vuoden 2014 MM-karsintojen pisin karsintarupeama, kun Etelä-Amerikan alueen maat alkavat taistella jatkopaikoista. Järjestelmähän on aika suoraviivainen kaikki 9 maata pelaavat toisiaan vastaan sekä kotikentällä että vieraskentällä ja tämän jälkeen 4 parasta pääsee suoraan kisoihin ja viidenneksi sijoittunut pelaa jatkokarsinnan Aasian alueen viidenneksi sijoittuneen kanssa. Maita Etelä-Amerikan alueen karsinnassa on mukana 9, koska Brasilia kisaisäntänä saa luonnollisesti suoran pääsyn kisoihin. Näin ollen jokainen maa pelaa siis tällä ensimmäisellä ja viimeisellä kierroksella 16 ottelua. Laskentamallien mukaan, jos kaikki ottelut menisivät optimaalisesti, niin pelipäivän 10 jälkeen voisi ensimmäinen maa olla varmistanut jatkopaikkansa eli siis 9 ottelun jälkeen. Ajallisesti tämä tapahtuisi vuoden päästä lokakuussa. No todellisuudessa näin ei tule tapahtumaan, joten joudutaan varmaan odottelemaan tuonne alkusyksyyn 2013, kun ensimmäinen maa paikkansa kisoihin tästä lohkosta järjestää. Tulevissa kolmessa kirjoituksessa tutustutaan kaikkiin Etelä-Amerikan lohkon maihin tarkemmin. Ensimmäisessä osassa tutustutaan lohkon parhaiden menestyneisiin maihin eli Argentiinaan, Uruguayhin ja Paraguayhin. Toisessa käydään läpi 3 seuraavaa maata ja viimeisessä 3 viimeistä ja samalla myös oma arvio jatkoon menijöistä perusteluineen. Joukkueista käydään läpi maiden menestys MM-lopputurnauksissa, Etelä-Amerikan mestaruuskisoissa sekä pelatuissa harjoitusotteluissa. Lisäksi käydään läpi maiden FIFA rankingit, yleinen statistiikka, maiden jalkapalloilullinen tila.

Etelä-Amerikan alueelta löytyy peräti 3 jalkapallon maailmanmestarimaata, Argentiina (1978,1986), Brasilia(1958,1962,1970,1994,2002) ja Uruguay(1930,1950). Eli jaossa olleista mestaruuksista lähes puolet on mennyt Etelä-Amerikan mantereelle. Brasilia on ainoa maa kautta historian, joka on pystynyt voittamaan 5 mestaruutta ja ottamaan mestaruuden kaksissa kisoissa peräkkäin. Mutta Brasilia ei siis ole nyt mukana karsinnoissa, koska se on kisaisäntä, eli huomioidaan tässä nyt vain muut maat.

Aloitetaan Argentiinasta, kun se on sopivasti aakkosissa ensimmäinen ja muutoinkin mukana olevista maista menestynein. Kahden maailmanmestaruuden lisäksi sillä on 2 finaalitappiota vuosilta 1930 ja 1990 ja lopputurnauksessa se on esiintynyt kaikkiaan 15 kertaa ja vain kerran se ei ole selvinnyt karsinnoista itse kisoihin, tämä tapahtui vuoden 1970 kisoihin. Muutoin se on lähes joka kisoihin lähtenyt yhtenä suosikkina, mutta viime ajat menestys on kiertänyt sitä kaukaa. Niin kuin kävi mm. tämän vuoden Copa Americassa kesällä. Se putosi ulos kisoista puolivälierissä rankkareille Uruguayta vastaan, ja se oli suuri takaisku kisojen kotijoukkueelle. Ja varsinkin kun kisojen voittajaksi nousi Uruguay, joka samalla kiilasi listan kärkeen eniten Etelä-Amerikan mestaruuksia voittaneena maana. Uruguaylla on nyt 15 mestaruutta, kun Argentiinalla on 14. Copa American finaalissa Argentiina on esiintynyt kaikkiaan 26 kertaa, joista se siis 14 on voittanut ja 12 hävinnyt. Viimeisen vuoden aikana Argentiina on pelannut kaikkiaan 20 maaottelua. Mukana on 4 Copa America ottelua ja peräti 17 harjoitusottelua, näistä viimeisin Brasiliaa vastaan 28.9.2011. Kaikkiaan näistä peleistä se on kauhonut 10 voittoa, 7 tasapeliä ja vain 3 tappiota. Mukaan mahtuvat voitot niin Brasiliasta, Espanjasta kuin Portugalistakin. Kaiken kaikkiaan siis aika kova tilasto. Nyt syyskuun aikana se on voittanut Venezuelan ja Nigerian sekä pelasi 0-0 tasan Brasilian kanssa, joten tulos mielessä se on valmis karsintojen alkuun. Vähän huolia tietysti toi tuon viimeisimmän harjoitusottelun tulos, jossa se hävisi Brasilialle 0-2. Mutta toisaalta ne kaverit, jotka pelaavat 7. lokakuuta, ovat ihan eri pelimiehiä ja niin tällä ei ole niin suurta merkitystä.

Argentiina on tuoreimmalla julkaistulla FIFA rankinglistalla sijalla 10. Mutta on Argentiina paremminkin ollut sijoittuneena, Maaliskuussa 2007 se oli ensimmäistä kertaa FIFAn listan ykkösenä. Lisäksi se oli ykkösenä vuoden 2008 alkupuoliskon. Sen jälkeen Argentiina sijoitus on pysynyt kympin sakissa. Tähän jatkumoon on päästy sillä, että Argentiina on kautta vuosien pystynyt tuottamaan valtaisan määrän nuoria jalkapalloilijoita aivan maailman huipulle asti. Jos taas mietitään sitten näiden huippujen nivouttamista yhteen maajoukkue tasolla, niin siinä Argentiina on epäonnistunut viime vuosina. Sekä 2010 MM-kisat ja tämän vuoden Copa America menivät odotuksiin nähden heikoista, vaikka joukkueelta löytyy esim. Lionel Messi tasoinen pelaaja joukkueestaan. Argentiina maajoukkueen pelityyliä on yritetty välillä rakentaa Messin tyylin ympärille ja välillä ei. Homma ei ole ihan toiminut suunnitellulla tavalla. Lisäksi valmentajat ovat vaihtuneet tiuhaan maajoukkueessa. Tuorein yrittäjä on Alejandro Sabella, joka valittiin tehtävään Argentiinan surkeaan Copa American menestykseen johtaneen Sergio Batistan saatua potkut. Argentiina kohdalla suurin kysymys lieneekin, että miten se saa pelin toimimaan joukkueena, yksilötaitoahan joukkueesta löytyy vaikka muille jakaa. Uskon kuitenkin, että Argentiina selviää lohkosta kisoihin.

Toisena esiteltävä maa on myös kaksinkertainen maailmanmestari eli Uruguay. Uruguayn mestaruuksista on tosin vierähtänyt aikaa, mutta nyt sen voidaan taas sanoa nousseen maailman huipulle, koska olihan se 2010 MM-kisoissa neljäs ja voitti 2011 kesällä Copa American. Kuten aiemmin kävi jo ilmi , niin Uruguaylla on nyt kaikkiaan 15 Copa American mestaruutta. MM-kisoista taas sillä ei ole muita mitaleita, mutta vuosina 1954, 1970 ja 2010 se on ollut häviävänä osapuolena pronssiottelussa. Kaikkiaan Uruguay on esiintynyt MM-kisoissa 11 kertaa, mutta viimeisistä viisistä kisoista vain 2 kertaa vuonna 2002 ja 2010. Copa Americassa se on ollut finaaleissa aika huikea, kaikkiaan se on ollut mukana 21 kertaa ja voittanut niistä 15, näin ollen sillä on vain 6 finaalitappiota. Pronssiotteluitakin se on voittanut 14:sta yhdeksän. Maaotteluita Uruguay on pelannut viimeisen vuoden aikana 16 kertaa. Näistä kuusi on voitokasta Copa Americaa ja 10 harjoitusotteluita. Näistä otteluista sillä on 9 voittoa, 4 tasapeliä ja 3 tappiota. Ja se on nyt pelannut kaikkiaan 9 maaottelua peräkkäin häviämättä kertaakaan. Viimeisen tappio on toukokuun lopusta Saksalla vierasottelussa. Uruguay ei ainakaan vielä ole ilmoittanut tulevista harjoitusotteluista ennen MM-karsinnan alkua. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että se on valmis kohtaamaan Bolivian kotonaan 7.10.2011.

                        

Uruguayn voidaan sanoa palanneen huipulle myös FIFA rankingin mukaan. Sen sijoitus tuoreimmalla listalla on 4. Se on myös kautta aikain sen paras sijoitus ja kun katsoo sen trendiä viimeisen viidentoista vuoden ajalta, niin nousu on ollut huikea. Vuonna 1998 joulukuussa Uruguay oli käsittämättömästi sijalla 76. Tämän jälkeen se on tehnyt tasaista nousua joka on huipentunut viime aikojen menestykseen. Vielä 2009 se oli noin 20 sijan paikkeilla. Uruguayn nousuun maailman huipulle on auttanut sen järjestelmällisesti kehitetty nuorisotyö viime vuosikymmeninä ja jalkapallokulttuurisessa maassa siihen on satsattu paljon. Maa, joka on väkiluvultaan pienin maailmanmestaruuden voittanut maa tuottaa jatkuvasti laatupelaajia maailmalle. Uruguayn jalkapallokouluista, -akatemioista, -järjestelmästä ja -seuroista olisi monella maalla paljon opittavaa. Erityistä Uruguaylaisessa jalkapallossa on se, että sillä on tappavan tehokas pelitapa ja tällä hetkellä yksi maailman vaarallisimmista hyökkäyskaksikoista; Luis Suarez ja Diego Forlan, lisäksi sillä on vielä tarjota esim. Napolissa loistava Edison Cavani. Vaikka Uruguay pystyy myös pyörittämään palloa suosikin asemassa, on se tällä hetkellä ehkä paras maailman paras vastaiskujoukkue. Sen pelaajien nopeus ja taito on häikäisevää. Uskonkin, että myös Uruguay tulee selviämään vuoden 2014 MM-kisoihin.

Kolmantena maana esitellään maanosan neljänneksi menestynein maa, Paraguay. Jos Uruguay on menestynyt Copa American finaaliotteluissa upeasti, niin jonkun täytyy tietysti olla ottavana osapuolena ja yksi niistä on juurikin Paraguay, joka tänäkin vuonna hävisi tuon finaalin. Mutta on se onnistunut nappaamaan kaksi mestaruuttakin, vuosina 1953 ja 1979. Finaalitappion se on kärsinyt tähän mennessä 6 kertaa. Pronssimitaleja on kertynyt kaikkiaan 7 kappaletta. MM-kisoissa menestys taas on ollut merkittävästi vähäisempää, sen paras saavutus on vuoden 2010 kisoista, jolloin se ylsi 8 parhaan joukkoon. Ja nyt kun se pärjäsi vuoden 2011 Copa Americassa, niin voidaan siitäkin sanoa, että se on palaamassa myös huipulle. Sen otteluissa vain on se ongelma, että se tekee todella vähän maaleja, toki se niitä päästääkin, mutta voittojen ottaminen on vaikeaa, jos ei pysty tekemään maaleja. Sen suoritus muuten tämän vuoden Copa Americassa oli huikea, 5 tasapeliä ja 1 tappio, mutta silti hopeaa. Vastaavaan ei varmasti mikään maa ole koskaan pystynyt. Näistä 5 tasapelistä, peräti 3 päättyi 0-0. Sekä puolivälierän että välierän se voitti rangaistuspotkukilpailun jälkeen ja näin ollen selvisi finaaliin. Siellä tuli siis kuitenkin turpaan.

Paraguayn pelityyli on herättänyt pahennusta. Se pelaa tiukkaa sumppupuolustusta, jota toki pelaa moni heikompi maakin. Mutta Paraguayn kohdalla pelityylin tylyys on huomattavasti raaempaa, koska sen pelaajilla on myös valtavasti taitoa, taktista kykyä ja nopeutta toteuttaa tuota tyyliä. Nykyinen tyyli tuo tuloksia, kuten viime vuoden MM-kisat ja tämän vuoden Copa America osoittaa, mutta se myös vie jalkapallolta jotain pois. Toki täytyy myöntää, että tulos on se mikä ratkaisee ja se kumpi on parempi paikalla olijoista voittaa. Itse kuitenkin hyökkäävän jalkapallon kannattajana en pidä tätä tietä oikeana tienä, enkä ole ajatuksineni yksin. Mutta Paraguay menestyy ja sillä hyvä. Se tulee olemaan myös Etelä-Amerikan karsinnan yksi vahvimmista maista, varsinkin kun pitkän sarjan alkupuolella voi vielä kokeilla hakea pisteitä hieman avoimemmin, kuin tärkeillä loppuvaiheilla. Mutta jos Paraguayn karsinta alkaa huonosti, niin silloin sen voi olla vaikeaa kammeta itseään takaisin kahinoihin jatkopaikoista. Paraquay onkin täten yksi maista, joka joutuu taistelemaan tosissaan MM-kisalipusta ja voi jopa jäädä ulkopuolelle.

Siinäpä 3 ensimmäistä maata, jatkoa seuraa ennen karsinnan alkua. Seuraavassa osassa ovat esittelyssä jatkopaikkoja myös tavoittelevat Chile, Kolumbia ja Peru.

Pudonneita maita osa 14 - Myanmar

Nyt hypätäänkin takaisin Aasiaan, sillä kaikki jo pudonneet Pohjois- ja Väli-Amerikan alueet maat on esitelty. Kyseessä on 14:sta vuoden 2014 MM-lopputurnaukseen mahdollisuutensa menettänyt Myanmar. Myanmar oli ensimmäinen Aasian alueen maa, joka selvisi karsintojen toiselle kierrokselle, mutta putosi sillä jatkosta.

Myanmar on aika tuore tulokas MM-karkeloihin, vaikka se on ollut aktiivinen jalkapallomaa jo 40-luvulta lähtien. Se pelasi ensimmäiset karsintansa vuoden 2010 kisoihin. Ne jäivät kovin lyhyeksi, koska se putosi heti ensimmäisellä kierroksella pois. Ensin se hävisi Kiinalle vieraissa 0-7 ja sitten toisessa osaottelussa ns. kotiottelussa, Malesiassa, 0-4. Näin ollen MM-karsinnan avausmaali jäi odottamaan syntymistään. Vuoden 2014 MM-karsintojen ensimmäisellä kierroksella Myanmar kohtasi toisen pienen jalkapallomaan Mongolian. Ensimmäinen ottelu Mongoliassa päättyi Myanmarin 0-1 tappioon, mutta kotiottelussaan Myanmar onnistui tekemään 2 maalia ja selvisi näin ollen toiselle kierrokselle, mikä sinällään oli jo hieno saavutus maan jalkapallolle. Toisella kierroksella se sai vastaansa Omanin, joka oli sille liian kova pala. Oman voitti ensimmäisen ottelun 2-0 ja toinen ottelu Myanmarissa keskeytettiin yleisön heiteltyä kentälle tavaraa koko ajan ja tuomittiin Omanin voittoon 2-0, koska tilanne keskeytyshetkellä oli tuo. Näin ollen siis Myanmarin MM-karsintatilasto näyttää yhtä voittoa ja viittä tappiota maalierolla 2-16. Eli isossa kuvassa tilanne on mielenkiintoinen, se on onnistunut tekemään vain yhdessä MM-karsintaottelussa maalin, mutta on silti kuitenkin selvinnyt karsinnan toiselle kierrokselle mihin kovin moni muu maa ei ole pystynyt, vaikka voittoja ja maaleja olisi tullutkin.

Myanmar on niitä maita, joista ensimmäisenä tulee mieleen sen vanha nimi tämän ikäluokan ihmisille. Myanmariksi maa muutti nimensä vuonna 1989 ja sitä ennen se tunnettiin nimellä Burma. Tosin edelleen maasta käytetään nimitystä Burma niissä maissa, jotka eivät ole tunnustaneet Myanmarin hallitusta ja Suomen tiedotusvälineissäkin kahdenlaista nimeä esiintyy. FIFA alkoi käyttää Myanmar nimitystä maasta kuitenkin jo vuonna 1986. Myanmarin historia yltää aina 11000 vuoden taakse, jolloin maata alkoivat asuttaa alkuperäiskansat. Ajanlaskun jälkeen maassa on hallinnut useita eri dynastioita ennekuin Eurooppalaiset löysivät tiensä maahan. Tämän jälkeen maassa alkoi sota-aika, erilaisia sotia käytiin niin Kiinaa, Portugalia kuin Iso-Britanniaakin vastaan. Iso-Britannialta Myanmar valtasi ensin Intialle kuuluvia alueita, mutta myöhemmin Britit valtasivat koko maan. 1937 maa irrotettiin omaksi kruununsiirtomaaksi ja toisen maailman sodan jälkeen Myanmarilaiset vaativat itsenäisyyttä ja Iso-Britannia suostui siihen 1948. Itsenäisen Myanmarin aika ei ole ollut yhtään rauhallisempaa, vaan erilaiset sisällissodat, vallankaappaukset, mielenosoitukset ja hallitsijat ovat sekoittaneet pahasti maan sisäistä rakennetta. Nyt kuitenkin näyttäisi, että maa on löytämässä rauhan, sillä tänä vuonna maalle valittiin uusi presidentti ja maata hallinnut sotilasjuntta ajettiin alas. Myanmar on väkiluvullisesti todella iso maa, sillä kaikkiaan maassa asuu yli 58 miljoonaa ihmistä. Väen paljous, poliittinen epätasapaino, eristyneisyys ja elinolosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, että nykyisellään maa ei ole kovin vauras, mutta on menossa kyllä parempaan suuntaan. Elinolosuhteet maassa ovat hankalat, koska maa koostuu muutamasta vuorijonosta, jotka halkovat maan etelä-pohjoissuunnassa ja iso osa maasta on ylänköä ja vuoristoa, joka liittyy sulavasti pohjois-osassa Himalajan vuoristoon. Myanmarilla on myös paljon rantaviivaa Intian valtamerelle, jolta tosinaan kehittyvät pyörremyrskyt osuvat sen maa-alueelle. Myanmar onkin kooltaan Lounais-Aasian toiseksi suurin maa.

Kaiken kaikkiaan kuva Myanmarilaisen jalkapallon eteenpäin menosta on oikean suuntainen. Mutta nyt maan kohdalla tullaankin isoon dilemmaan. 1960 - 1970-lukujen taitteessa Myanmar oli yksi Aasian johtavista jalkapallomaista, se sijoittui mm. toiseksi Aasian mestaruusturnauksessa 1968 ja voitti useita Etelä-Aasian mestaruuskisoja. Sen tulevaisuus näytti hyvältä, mutta kuten koko maan tilanne myös jalkapallon tilanne heikkeni 70-luvulta lähtien, kun Ne Win johtama hallinto teki maasta sosialistisen maan. Entisen vauraan maan rahat kulutettiin loppuun ja maa sulkeutui ulkomaailmalta. Samaa rataa meni myös jalkapallo aina 90-luvun lopulle, jolloin vanhat entisajan tähtipelaajat sitoutuvat kehittämään uudelleen Myanmarilaista jalkapalloa. Tästä syystä voidaan sanoa, että Myanmarilainen jalkapallo on taas ottamassa oikean suuntaisia askeleita. Tällä hetkellä Myanmar on FIFA rankingissa sijalla 168, mutta aikanaan se on ollut paljon korkeammallakin. Jalkapallo on Myanmarissa erittäin suosittu laji, FIFA tilastojen mukaan maasta löytyy reilusti yli miljoona jalkapalloa pelaavaa ihmistä, kuitenkin vain reilut 100000 näistä on rekisteröityneitä pelaajia ja siinä Myanmarin jalkapalloliitolla, joka on perustettu jo vuonna 1947, on vielä tekemistä.

2000-luvulla FIFA on osallistunut myös Myanmarin jalkapallon kehittämiseen.  FIFA on pumpannut 800000 dollaria ja muut tahot yli 2 miljoonaa harjoituskeskuksen rakentamiseen ja jalkapalloakatemian perustamiseen maahan. Myanmarissa on siis lähdetty uuden rakentamiseen täysin oikeasta päästä. Sen aikainen nykymaajoukkue oli tietysti tärkeä, mutta Myanmarissa lähdettiin panostamaan vahvasti nuoriin talentteihin ja tämä on se minkä tulokset alkavat pikkuhiljaa näkymään myös maan maajoukkueessa (Malaikat Putih, White Angels). Jos Myanmar saa vielä isommat massat mukaan rekisteröityneiksi pelaajiksi ja kehitettyä sitä kautta maan jalkapallon tasoa, mikään ihme ei olisi, että se tulevaisuudessa palaisi takaisin loiston aikoihin, mutta surullinen fakta on se, että se on 25 vuotta alueen isoja jalkapallomaita perässä… kiitos Ne Winin johtamien joukkojen. Se ero on vaikea kuroa kiinni.

Pudonneita maita osa 13 - Montserrat

Pohjois- ja Väli-Amerikan alueen tähän mennessä viimeisin MM-kisoihin mahdollisuutensa menettänyt maa ei sekään ole itsenäinen valtio. Eli siis kaikki alueen maat, jotka ovat jo pudonneet jatkosta, olivat vain autonomisia osia toisen valtion alaisuudessa. Tällä kertaa kyseessä on 13:sta mahdollisuutensa 2014 MM-lopputurnaukseen menettänyt maa, Montserrat.

Montserrat on kenties kaikista MM-karsintoihin osallistuneista maista heikoin. Se pelasi ensimmäisen karsintapelinsä vuonna 2002, niin kuin monet muutkin alueen maat. Tämän jälkeen sille on kertynyt 6 MM-karsintapeliä lisää ja kaikki sen ottelut ovat päättyneet tappioon. Maaliero näistä otteluista on 5-41, tosin 20 noista päästetyistä maaleista on vuoden 2006 kisojen karsinnasta Bermudaa vastaan. Vuoden 2010 kisojen karsinnassa se pelasi vain 1 ottelun, koska sillä ja sen vastustajalla Surinamella ei ollut sellaista kotikenttää, jossa ottelun olisi voinut pelata. Näin ollen FIFA päätti, että otteluparissa pelataan vain yksi ottelu ja sen voittaja menee jatkoon. Suriname voitti ottelun 7-1. Tänä vuonna, kesän MM-karsintaotteluissa se kohtasi Belizen. Ensimmäinen ottelu oli Montserratin kotiottelu, mutta se pelattiin Trinidad&Tobagossa, koska FIFA katsoi Montserratin stadionin olevan soveltumaton karsintaottelulle. Belize voitti tuon ottelun 5-2. Toinen osa-ottelu piti pelata Belizessä 4 päivää myöhemmin, mutta vain 2 päivää ennen ottelua FIFA asetti Belizen jalkapalloliiton kilpailukieltoon, koska maan hallitus puuttui jalkapalloliiton toimiin. Belizelle asetettiin myös takaraja mihin mennessä sen tuli löytää ottelulle uusi ajankohta sekä sijainti maan ulkopuolella ja järjestää omat sisäiset asiansa. Jos tätä ei olisi tapahtunut, Belize olisi hylätty ja Montserrat jatkanut toiselle kierrokselle. No paikka löytyi Hondurasista ja Belize voitti sen 3-1 ja eteni jatkoon. Näin ollen Montserratin karsinta päättyi jälleen ensimmäiselle kierrokselle.

Montserratista tulee ensimmäisenä mieleen saaren valtava tulivuorenpurkaus vuodelta 1995. Silloin saaren etelä-osa hautautui metrien paksuiseen tuhka ja muta kerrokseen ja muuttui asumiskelvottomaksi. Etelä-osa on vieläkin asumis- ja liikkumiskiellossa isoilta osin ja kestää vielä vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin aluetta pystytään uudelleen asuttamaan. Tämä luonnonkatastrofi vaikutti luonnollisesti mullistavasti saaren elämään, siltä meni purkauksessa mm. pääkaupunki, lentokenttä, satama, valtavat laidunmaat sekä iso osa päätulonlähteestä eli turismista. Maaperä saarella on siis tuliperäistä ja vuoristoista, korkein huippu yltää yli 1000 metrin korkeuteen, joka saaren kokoon nähden on erittäin korkea. Montserratin saari kun on vain 16 kilometriä pitkä ja 11 kilometriä leveä. Se sijaitsee Pienten Antillien saariketjun pohjoispäässä. Satellittikuvaa katsomalla näkee miten valtavaa tuhoa purkaus on saanut aikaan. Tämäkin saari on löydetty aikanaan intiaanien toimesta ja sitten myöhemmin Kolumbuksen seikkailuiden aikaan. 1600-luvulla se siirtyi Iso-Britannian hallintaa. 1900-luvulla se haaveili jopa itsenäisyydestä, mutta valtavat luonnonkatastrofit, 1989 hurrikaani Hugo ja vuoden 1995 tulivuorenpurkaus, aiheuttivat sen, että itsenäisyyteen saarella ei ole ollut resursseja. Väkimääräkin on vaihdellut rajusti ennen ja jälkeen purkauksen. Aikanaan saarella oli yli 13000 asukasta, mutta evakuointien ja poismuuttojen jälkeen vain n. 4000. Nykyisellään maassa asuu n. 6000 ihmistä, joista iso osa työskentelee turismin parissa. Toisena pääelinkeinona on maatalous, mutta purkaus vaikutti myös laidunmaa hävikkiin ja sitä kautta maatalouden heikkenemiseen. Montserrat tarvitseekin tällä hetkellä merkittävän paljon emämaansa Iso-Britannian tukea pystyäkseen toimimaan kunnolla.

Luonnonkatastrofit eivät ole voineet olla myöskään vaikuttamasta maan jalkapalloon. Siltä mm. jäi laavan, mudan ja tuhkan alle saaren päästadion Plymouthissa. Näin ollen sillä ei ole sellaista stadionia, jolla voisi pelata FIFAn alaisia otteluita. Mutta kaikesta ei luonnollisestikaan voi syyttää luonnonkatastrofeja, muutoinkin maan resurssit ovat erittäin pienet, sillä maassa on vain n. 200 rekisteröitynyttä pelaajaa ja kaikkiaankin vain n. 700. Ja kun resurssit ovat pienet ovat tuloksetkin pieniä. Montserratin maajoukkue (the Emerald Boys) on pelannut maaotteluita kaikkiaan vain 17 kappaletta sen historian aikana ja kaikista niistä on tullut tappio. Ei siis edes yhtä ainoata tasapeliä. Näin ollen ei olekaan ihme, että Montserratin FIFA ranking on 203 eli se on jaetulla viimeisellä sijalla yhdessä Andorran, Amerikan Samoan, Samoan ja San Marinon kanssa. Ensimmäisen maaottelunsa Montserrat pelasi vuonna 1999 Brittien neitsytsaaria vastaan, vaikka jalkapalloliitto on perustettu vuonna 1994. Sen jälkeen maa on osallistunut lähinnä vain erilaisiin karsintaturnauksiin.

Jälleenrakennus saarella on ollut valtaisaa tulivuorenpurkauksen jäljiltä ja FIFA on osallistunut myös talkoisiin rahoittamalla maan jalkapalloliiton toimintaa yhteensä miljoonalla dollarilla. Osasyy rahoituksen tarpeeseen oli myös nuorison ajautuminen ”pahoille teille”. Rahoilla perustettiin myös koululaisohjelma, jonka tarkoituksena oli saada nuoria tyttöjä ja poikia hyvän harrastuksen eli jalkapallon pariin. Lisäksi rahoilla rakennettiin maahan toimiva infra kenttineen ja ympäristöineen. Tulokset ohjelmista näkyy luonnollisesti vasta vuosien päästä, mutta sitä odotellessa on hyvä seurata, että milloin Montserrat ottaa ensimmäisen virallisen maaotteluvoittonsa. Se voi olla hyvinkin lähellä…

Pudonneita maita osa 12 - Aruba

Seuraavana vuorossa ei olekaan Iso-Britannian alaisuuteen kuuluva maa, toki tämäkään maa ei ole itsenäinen valtio, vaan kuuluu osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa. Kyseessä on 12. MM-lopputurnaukseen mahdollisuutensa menettänyt maa, Aruba.

Vaikka Aruba pieni jalkapallomaa onkin, niin silti sillä kuitenkin on merkittävästi paremmat tilastot kuin jo tässä blogissa aiemmin esitellyillä Karibian meren alueen mailla. Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että Hollantilainen jalkapallokulttuuri on parempaa kuin Englantilainen jalkapallokulttuuri… No oli miten oli, niin Aruba oli mukana tämä MM-karsinnoissa viidettä kertaa, ja kaikkiaan se on pelannut 12 MM-karsintaottelua, ensimmäiset vuoden 1998 kisojen karsinnassa. Tästä nopealla laskutoimituksella käykin selville, että se ei ole joka karsinnoissa pelannut vain sitä kahta ottelua. Vuoden 2002 kisojen karsinnassa se onnistui selvittämään tiensä karsinnan toiselle kierrokselle. Ensimmäisellä kierroksella se voitti 2-osaisen karsinnan Puerto Ricoa vastaan yhteismaalein 6-4. Toisella kierroksella se sai vastaansa Barbadoksen, joka osoittautui sille liian kovaksi vastustajaksi. Barbados meni jatkoon yhteismaalein 1-7. Aruba on jäänyt vain yksissä karsinnoissa ilman maalia, tämä tapahtui vuoden 2006 kisojen karsinnassa. Muutoin se on pystynyt maaleja tekemään, siitä osoituksena maaliero kaikista otteluista 18-37. Tänä vuonna se kohtasi karsinnassa vuoden 2014 MM-kisoihin, toisen pienen saarivaltion, Saint Lucian. Ensi se voitti kotonaan 4-2 ja toinen osa päättyi vieraskentällä 2-4 varsinaisen peliajan jälkeen. Tämän jälkeen pelattiin maaliton jatkoaika, joten voittaja ja jatkoon menijä tästä otteluparista ratkottiin rangaistuspotkuilla. Niissä Saint Lucia oli niukasti, 5-4, parempi ja meni näin ollen toiselle kierrokselle. MM-karsinnoista se on naarannut itselleen 2 voittoa, yhden tasapelin ja 9 tappiota.

Aruba kuulostaa nimenä varsin hyvin suomalaiseen suuhun sopivalta ja omista muistikuvista Arubasta tulee ensimmäisenä mieleen World Poker Tourin miljoonan dollarin pokerikilpailut joita saarella on käyty. Niitä on tullut katseltua muutaman kerran televisioista. Samassa yhteydessä on tullut tietty myös tarkistettua, että missä päin tämä Aruba sijaitsee. Se löytyy myös Karibian mereltä, mutta sijaitsee Aivan Venezuelan rannikon tuntumassa Etelä-Amerikan mantereenpohjois-osassa. (). Aruba koostuu yhdestä saaresta, joka ei kooltaan ole mikään kookas, sillä se on vain n. 30 kilometriä pitkä ja 8 kilometriä leveä. Aruba siis kuuluu autonomisena osana Alankomaiden Kuningaskuntaan, se on tosi haaveillut itsenäisyydestä 70-luvulta lähtien ja olikin jo kohtuullisen lähellä itsenäistyä 90-luvun puolivälissä. Prosessi oli jo aloitettu ja aika pitkällä, mutta sitten Aruban pyynnöstä vuonna 1994 prosessi keskeytettiin ja näin ollen se ei ole vieläkään itsenäistynyt. Aruban historia yltää kauas ajalle ennen ajanlaskun alkua. Eurooppalaiset osuivat aluelle n. 1500-luvulla ja luonnollisesti ottivat saaren haltuunsa, kuten tuohon aikaan oli tapana. Ensimmäisenä sitä hallitsi Espanja, mutta 1600-luvulla se siirtyi Hollannin alaisuuteen ja siinä se on paria ajanjaksoa lukuun ottamatta pysynytkin. Aruballa toimi pitkään myös erittäin tuottoisa kultakaivos ja sitä kautta kaivostoiminta on jäänyt yhdeksi merkittäväksi tulon lähteeksi maalle. Tämän lisäksi maassa on tehty myös öljynjalostusta, mutta nykyisellään suurin tulonlähde ja työllistäjä saarella on turismi. Saaren 100000 asukasta, jopa yli puolet toimii turismin parissa ja jos mietitään kokonaistyöllisyyttä, niin Aruballa se on paras kaikista Karibian meren maista. Maassa on kaksi virallista kieltä, hollanti ja papiamento. Maan alankomaalaisuudesta kertoo myös hyvin sen pääkaupungin nimi, Oranjestad.

Jalkapalloilullisessa mielessä Aruba on tosiaan kääpiömaiden joukkoon luettava. Se on uusimmalla FIFA rankinglistalla sijalla 170. Mutta tätä voidaan pitää melkoisena tilastokukkasena. Sillä sen sijoitus on koko 2000-luvun ajan ollut n. 190 tai huonompi. Nyt vain kävi niin, että tämän vuoden karsinnoissa kesällä se voitti yhden ottelun ja se nostaa näillä sijoituksilla FIFA ranking sijaa huomattavasti. Aruban kaikkien aikojen paras sijoitus on 160 tuolla listalla. Aruban jalkapalloliitto on perustettu jo vuonna 1932, mutta ensimmäisen virallisen ottelu Aruban maajoukkue (la Seleccion, “the Selection”) pelasi Aruba nimellä vasta vuonna 1990. Sitä ennen maan pelaajat olivat pelanneet Hollannin Antillien joukkueessa, johon myös tuo jalkapalloliiton perustamisvuosi viittaa. Aruba erosi Hollanin Antilleista jalkapallomielessä vuonna 1986. Ensimmäinen maaottelu oli mielenkiintoisesti juuri Hollannin Antilleja vastaan, ottelusta tuli 1-3 tappio. Vuonna 1997 Aruba otti ensimmäisen voittonsa virallisessa maaottelussa juurikin Hollannin Antilleja vastaan. Muutoin se onkin voittanut vain Puerto Ricon vuonna 2000 ja tänä kesänä Saint Lucian. Vaikka menestys ei ole ollut kovinkaan hyvää, niin silti jalkapallon parissa pyörii paljon ihmisiä Aruballa. Kaikkiaan jopa kymmenesosa maan väestöstä pelaa jalkapalloa ja järjestäytymisaste on kova, sillä rekisteröityneitä pelaajia on enemmän kuin ei-rekisteröityneitä.

Jalkapallo on selkeästi maan ykkösurheilulaji ja suosio on vain kasvussa. FIFA on tukenut myös Aruban jalkapallotoimintaa ja tuoreimmissa tukitoimissa on satsattu tulevaisuuteen. Vuonna 2009 FIFA ohjasi Aruban jalkapalloliitolle rahoja nuorten jalkapallokeskuksen rakentamiseen ja pyörittämiseen. Näin ollen voisi kuvitella, että tulevaisuudessa myös nuorisotoiminta maassa on jossain mielessä turvattu. Toki tietysti tulee muistaa, että maa on asukasluvultaan pieni ja resurssit sitä myöten rajalliset, mutta sitten taas toisaalta maa on vauras sekä luonnoltaan ja ilmastoltaan sellainen, että jalkapallon pelaaminen onnistuu. Aruban esittely voidaankin lopettaa toteamukseen, että kaiken kaikkiaan asiat ovat Aruballa ihan hyvin nykyisin… vain menestys puuttuu. Sitä odotellessa.

Irakille kotiottelukielto

Asia: FIFA on pyytänyt Irakia etsimään lopuille MM-karsintaotteluille uuden pelaamispaikan. Irak ei saa pelata loppuja kotiotteluitaan kotikentällä turvallisuus asioiden vuoksi. Ottelut tulee sijoittaa sellaiseen maahan, joka ei ole sen vastustaja meneillään olevassa lohkossa.

Vaikutus: Tällä on iso merkitys Irakilaiselle jalkapallolle. Se on pelannut lohkossansa yhden kotiottelun, jonka se hävisi. Sillä on vielä 2 ottelua jäljellä "kotikentällä" sekä Kiinaa että Singaporea vastaan. Singapore ottelun kohdalta on varmastikin ihan sama, että missä tuo ottelu pelataan. Mutta Kiinaa vastaan sen olisi pakko voittaa kotiottelu, koska se hävisi kotonaan ensimmäisessä ottelussa Jordanialle. Kotikannattajat olisivat varmasti auttaneet tässä, toki jos ottelu tullaan pelaamaan jossain naapurimaassa myös heitä on paikalla, mutta silti uhka kotikannatuksen puutteesta on suuri. Uskonkin, että tämä päätös viimeistään tuhoaa Irakin mahdollisuudet jatkoon. Näin ollen lohkosta jatkavat Jordania ja Kiina.

Pudonneita maita osa 11 - Anguilla

Jatketaan samalla linjalla kuin kahden edellisenäkin esitellyn maan kanssa eli ollaan Pohjois- ja Väli-Amerikan karsinta-alueella ja pudonnut maa on pieni sekä kuuluu Brittiläiseen kansanyhteisöön, vaikka onkin autonominen alue Karibian meren saaristossa. Tällä kertaa esiteltävä maa on 11. mahdollisuutensa vuoden 2014 MM-kisoihin menettänyt Anguilla.

Tarina kuulostaa hiukan liian tutulta… vuonna 2002 ensimmäiset karsinnat ja sen jälkeen kaikissa MM-karsinnoissa mukana, 8 MM-karsintaottelua kaikkiaan, suurin osa otteluista tappioita, vähän tehtyjä maaleja ja paljon päästettyjä. Anguilla siis vertautuu lähes kaikin tavoin edeltäviin esiteltyihin maihin, Brittien Neitsytsaariin sekä Turks ja Caicos saariin. Anguillan MM-karsintahistoria tarinalla vaan on puolionnellinen alku ja surullinen loppu. Se siis osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2002 MM-karsintoihin ja onnistui pelaamaan ihan hyvin, tosin se hävisi molemmat ottelut, mutta teki molemmissa otteluissa maalin. Vuoden 2006 kisojen karsinnat se avasi 0-0 tasapelillä Dominikaanista Tasavaltaa vastaan, mutta sen jälkeen sille on tullut vain pelkkiä tappioita ja ilman tehtyä maalia. Sen maaliero kuudesta viimeisestä MM-karsintaottelusta on surullinen 0-28. Vuoden 2014 MM-kisojen karsinnassa Pohjois- ja Väli-Amerikan alueen karsinnan ensimmäisellä kierroksella tämän vuoden heinäkuussa se kohtasi Dominikaanisen Tasavallan 2 kertaa. Se hävisi molemmat ottelut, ensin kotona 0-2 ja sitten vieraissa 0-4. Tai no, ei varmaan voida puhua kotiottelusta, koska se molemmat ottelut pelattiin Dominikaanisessa tasavallassa parin päivän välein. Itse asiassa Anguilla on pelannut vain yhden kotiottelun MM-karsinta historiassa, vuoden 2002 kisojen karsinnassa Bahamasaaria vastaan. Anguilla on muuten kohdannut karsintojen ensimmäisellä kierroksella Dominikaanisen Tasavallan nyt 2 kertaa, vuoden 2006 ja 2014 kisojen karsinnoissa. Maaliero on ollut melko tyly 0-12, mutta yksi peli siis kuitenkin päättyi tasan.

Kuten pari aikaisemmin esiteltyä maata, myös Anguilla kuuluu siis Iso-Britanniaan. Toki silläkin on autonomia, mutta itsenäisyyttä se ei ole saanut, eikä oikeastaan hakenutkaan. Sen ulkopolitiikka on emämaan eli Iso-Britannian hallussa. Anguillastakaan ei juurikaan ole käsitystä joten edelleen jatketaan Google-linjalla. Anguilla sijaitsee Pienten Antillien pohjoispäässä Brittien Neitsytsaarista itään ja St. Kitts ja Nevisistä pohjoiseen. Se on koko Karibian meren saariryhmästä kaikkein koillisin maa. Alun perin maa on löydetty Etelä-Amerikassa asuneiden intiaanien toimesta, mutta Eurooppalaiset löysivät sen n. 1500 luvulla. Britit valloittivat sen 1600-luvulla ja sen loppupuolella siitä tuli Englannin siirtomaa. 1950-luvulta lähtien Anguilla on ollut yhdistyneenä moniin Karibian meren alueen maihin, tiiviimmin St. Kitts ja Nevisiin. Sekin liitto kuitenkin hajosi ja St. Kitts ja Nevisistä tuli itsenäinen valtio. Anguilla jäi Iso-Britannian alaisuuteen. Anguilla koostuu, kuten monet muutkin alueen maat useista saarista, mutta vain yksi niistä on merkittävän kokoinen eli itse Anguillan saari. Anguilla on tullut tunnetuksi maailmalla kauniista koralliriutoistaan ja hiekkarannoista. Tätä kautta turismi onkin noussut tämän pienen saaren pääelinkeinoksi. Mutta iso osa rahasta tulee kuitenkin pankki- ja vakuutustoiminnasta, sillä monet yritykset pitävät verotus ja pankkisalaisuus syistä pääkonttoreitaan Anguillassa. Maa on väkiluvultaankin todella pieni, vain n. 14000 asukasta asuu Anguillan saarilla. Näistä 29% on uskonnoltaan Anglikaaneja ja 24% metodisteja, mutta viime vuosina molemmat ovat menettäneet asemaansa ja maahan on tullut uusia uskontosuuntauksia ja –kuntia.

Jalkapallon asema maassa on erittäin heikko. Vähäisen väestön keskuudessa muut lajit ovat sen edellä, eikä oikein infrakaan ole maassa kunnossa. Maan suosituin urheilulaji on purjehdus ja sen perässä seuraa kriketti ja Rugby. Tämän jälkeen tulee vasta jalkapallo. Mikään ihme siis ei ole, että jalkapallossa ei ole tullut menestystä. Maasta löytyy vain reilut 900 rekisteröitynyttä jalkapalloilijaa ja muutama sataa mutta pelaajaa. Toki suhteessa saaren väkimäärään pelaajamäärä on ihan hyvä. FIFAn ranking listallakin maan huono menestys näkyy, se on tällä hetkellä sijalla 198. Tosin on se huonomminkin ollut, jopa viimeisenä joskus. Pääosin sen sijoitus on pyörinyt 190 ja 200 välissä… aina. Anguillan jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1990, mutta ensimmäisen virallisen maaottelunsa sen maajoukkue ( the Rainbow Warriors tai the Soccer Dolphins) pelasi vasta vuonna 1997. Sen jälkeen se on osallistunut lähinnä eri turnausten karsintoihin, harjoitusmaaotteluita se on pelannut vain muutamia kautta historian. Historiansa aikana se on voittanut vain 2 virallista maaottelua, vuonna 2000 vieraskentällä Brittien Neitsytsaaret 4-3 ja 2001 Montserratin 4-1.

Anguillaan pätee aika pitkälle samat jutut kuin muihinkin alueen pieniin maihin. FIFA on GOAL-ohjelmallaan tukenut myös Anguillalaista jalkapalloa. Lähinnä sillä rahalla modifioitiin maan ykköskenttää sellaiseen kuntoon, että siellä voidaan pelata maaotteluita. Anguillalaisen jalkapallon taso ei ole kovin kovassa nosteessa tällä hetkellä, joten sen esittely lopetetaan urheilun ohessa niin monesti kuultuun lausahdukseen: ”Voitto ei ole tärkein, vaan osanotto.”

Pudonneita maita osa 10 - Brittien Neitsytsaaret

 

Seuraavana esittelyssä on jälleen yksi maa, joka ei ole oma maansa ja joka on Iso-Britannian valvovan silmän alla. Kyseessä on kymmenentenä mahdollisuutensa kisoihin menettänyt Brittien Neitsytsaaret.

Jos olette lukeneet kirjoituksen Turks ja Caicos saarista, niin se pätee hyvin pitkälle myös Brittien Neitsytsaariin. Molempien MM-karsinta historia on hämmästyttävän paljon samanlainen. Brittien neitsytsaaret on ollut mukana karsinnoissa nyt 4 kertaa peräkkäin, joka karsinnoissa se on pelannut 2 ottelua ja pääosin hävinnyt ne. Erotus Turks ja Caicos saariin on se, että Brittien Neitsytsaaret ei ole voittanut yhtään MM-karsintaottelua, 2 kertaa se tosin on pelannut tasan, vuoden 2010 kisojen karsinnoissa molemmat ottelut Bahamasaaria vastaan. Silloin se putosi vierasmaalisäännön vuoksi toiselta kierrokselta. Tämän vuoden karsinnoissa se oli yllättävässä asemassa, koska se lähti maaotteluun suosikin asemasta kohdatessaan USA:n Neitsytsaaret. Brittien Neitsytsaaret ei kuitenkaan onnistunut kampeamaan itseään voittoon ja näin ollen putosi jatkosta häviten molemmat ottelut, ensin vieraissa 0-2 ja sitten kotona 1-2. Ja samoin kuin Turks ja Caicos saaret, myös Brittien Neitsytsaaret on ollut ottavana osapuolena myös maalinteon sektorilla. Se on tehnyt kaikkiaan vain 5 maalia kahdeksassa MM-karsintaottelussa, mutta päästänyt omiin 31. Isoin ero maiden välillä lieneekin siinä, että Brittien Neitsytsaaret on jäänyt vain yksissä karsinnoissa ilman maalia, kun Turks ja Caicos saarten on jäänyt 3 kertaa.

Yhtäläisyydet maiden välillä jatkuvat myös niin maan sijainnin kuin itsenäisyyden suhteenkin ja samalla tavalla kuin Turks ja Caicos saaret, tämä maa ei herätä ensihätään mitään muistikuvia tai tietoja, joten Googlella mennään taas. Maa sijaitsee Karibian meren saaristossa Puerto Ricon itäpuolella ja se kuuluu Iso-Britannian hallintaa, vaikka se onkin autonominen alue. Saarilla on ollut asutusta noin Kristuksen syntymäajoista lähtien ja se löydettiin Eurooppalaisten toimesta Christopher Kolumbuksen meriseikkailuiden ansiosta.  Hän antoi myös saarille nimen Neitsytsaaret. Maa oli ensin Espanjan hallussa, sitten Hollannin ja osa päätyi Brittien haltuun vuonna 1670-luvulla. Samaan aikaan Tanska otti haltuunsa osan saariryhmästä, mutta vuonna 1917 se myi ne USA:lle, joka nimesi saaret USA:n Neitsytsaariksi. Tästä maasta kuulemme sitten myöhemmin lisää. Brittien Neitsytsaaret on pieni valtio, sillä siellä asuu vain noin 22000 asukasta. Nämä asukkaat ovat jakautuneet noin 60:lle saarelle, joista isoin on mitoiltaan n. 20 kilometriä pitkä ja 5 kilometriä leveä Tortola-niminen saari. Saarista kaksi muuten omistaa Brittiläinen liikemies Richard Branson, joka on tullut tunnetuksi Virgin brändistään. Sehän vilahti mm. Formula piireissä muutama vuosi sitten. Maan pääelinkeinot ovat turismi, kuten niin monilla muillakin alueen mailla, sekä finanssipalvelut. Suurin osa väestöstä työskenteleekin juuri turismin parissa, mutta maan talouden kannalta finassisektori on selkeästi tärkeämpi. Maassa puhutaan virallisena kielenä luonnollisesti englantia, mutta vahvasti karibialaisittain murtaen.

Brittien Neitsytsaarilla ei ole tosiaan juurikaan menestystä mistään kisoista tai karsinnoista, mutta merkille pantavaa on, että nykyisin Chelseaa valmentava Andre Villas-Boasin ensimmäinen ykköskoutsin paikka oli Brittien Neitsytsaarten maajoukkueen vetäminen vuonna 2000-2001. Maan jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1974, mutta ensimmäisen virallisen maaottelun se pelasi vasta vuonna 1997 Dominicaa vastaan häviten 6-1. Tämän jälkeen se on vuosittain pelannut useampia maaotteluita poislukien jakso 2005-2007. Ensimmäisen voittonsakin se sai jo toisessa maaottelussa Anguillaa vastaan ja Andre Villas-Boasin valmentajakaudella voittoja ja tasapelejä tuli useampiakin. Brittien Neitsytsaarten maajoukkueen (the Nature Boyz) vuosi 2010 oli kaikkea muuta kuin mairitteleva, se pelasi lokakuussa kaksi maaottelua peräkkäisinä päivinä häviten molemmat maalierolla 0-27, ja vastustajat olivat kuitenkin vain Dominikaaninen Tasavalta ja Dominica. Fifa Rankingissa tuoreimmalla listalla maa on sijalla 191, mikä ei ole ihme viimeaikaiseen suoriutumiseen nähden. Vuosituhannen vaihteessa se keikkui 160 sijan paikkeilla, mutta sen jälkeen suhdanne on ollut laskeva. Brittien Neitsytsaaret on kohtuullisen vauras valtio, joten raha ei ole ongelma tässä maassa. Ongelmat löytyvät lähinnä siitä, että siellä ei ole riittävästi resursseja. Lisäksi maan kuuma ja kostea ilmasto ei ole paras mahdollinen paikka pelata jalkapalloa. Maasta löytyy vain 435 rekisteröitynyttä jalkapalloilijaa ja 9 joukkueen liiga. Kaikkiaan pelaajia lasketaan olevan n. 1500.

Brittien Neitsytsaarten ykkösurheilulaji on jalkapallo. Mutta sen kasvua on heikentänyt kovasti infran puuttuminen resurssien lisäksi. Työtä maassa kuitenkin tehdään ja 2004 FIFA ohjasikin maan jalkapalloliitolle rahaa Infran ja toiminnan kehittämiseen. Iso osa rahasta meni keskuksen rakentamiseen, mutta sillä palkattiin myös pysyviä työntekijöitä maan jalkapalloa kehittämään. No nyt kun katsotaan toimintaa ja suorituksia, niin voisi sanoa, että hukkaanhan nuo ovat menneet. Mutta kun katsotaan isoa kuvaa, niin maan jalkapallotoiminta on piristynyt vuoden 2007 jälkeen ja siinä varmasti auttaa myös tämä FIFAn rahoilla rakennettu keskus. Tosiasia kuitenkin on, että maalta tuskin voidaan odottaa mitään ihmeitä tulevaisuudessakaan, sen verran pienet sen resurssit ovat. Toivotaan kuitenkin, että maa jo seuraavissa karsinnoissa hankkisi sen ensimmäisen voittonsa MM-karsinnoissa. Brittien Neitsytsaarten esittelyn voisi lopettaa toivomukseen, että se löytää Andre Villas-Boasin kaltaisen valmentajan itselleen, joka tuo maan jalkapalloon uusia ideoita ja tarvittavaa johtajuutta.