World Cup historiaa: karsinnat 1982

Vuoden 1982 MM-karsintoihin osallistui ensimmäistä kertaa jalkapallon MM-kisojen karsintahistoriassa yli 100 maata. Mutta ehkä isompi asia kisojen historiassa oli se, että lopputurnaukseen pääsevien maiden määrä nousi 24:ään. Tämähän luonnollisesti tarkoitti suurta muutosta kiintiöpaikkajakoon, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa otettiin toiset kiintiöpaikat ilolla vastaan. Kisäisäntä Espanja ja hallitseva maailmanmestari Argentiina pääsivät automaattisesti lopputurnaukseen, joten jäljelle jäi 22 paikkaa, josta kisasi 103 osallistujaa. Näissä karsinnoissa Oseaanian alueen joukkueet oli toistaiseksi viimeistä kertaa liitettynä Aasin alueen karsintoihin. Vuodesta 1986 lähtien Oseaanialla oli omat kiintiöpaikkansa. Euroopan 13:sta kiintiöpaikasta taisteli 33 joukkuetta, Etelä-Amerikan 3:sta paikasta kilpaili 9 joukkuetta ja Pohjois-, ja väliamerikalle oli varattu 2 paikkaa ja niistä tasteli 15 joukkuetta. Afrikalle ja Aasia/Oseaanialle oli tosiaan tarjolla 2 kiintiöpaikkaa kummallekin ja niistä oli ottelemassa yhteensä 46 joukkuetta (Afrikka 26 ja Aasia 20). Näissä karsinnoissa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vierasmaalisääntö kaksiosaisissa karsintaotteluissa. Onnekkain kaikista oli Niger, joka pudotti Afrikan karsinnoissa 2 maata peräkkäisillä kierroksilla.

Vuoden 1982 karsinnoissa Israel, joka kaiken kaikkiaan on seilannut vähän kaikkien alueiden karsinnoissa, pelasi ensimmäistä kertaa Euroopan alueen karsinnoissa, vaikka ei UEFAn jäsen ollutkaan. Vuoden 1994 karsinnoista lähtien Israel on sitten pysyvästi pelannut Euroopan karsinnoissa ja ollut UEFAn jäsen. Muutoin Euroopan karsinnoista kannattaa noteerata Saksan kohtuu murskaava suoritus lohkossa1, 8 ottelua, 8 voittoa maalierolla 33-3. Lohkossa 2 taas 4 maata (Belgia, Ranska, Irlanti ja Hollanti) olivat lopulta kahden pisteen sisällä, 2 ensimmäistä selvisi lopputurnaukseen. Lohkossa 4 taas kaikki 5 maata olivat 4 pisteen sillä, onnekkaat jatkajat olivat Unkari ja Englanti. Suomen menestys oli aika totuttu, yhdellä voitolla ja 7:llä tappiolla.

Etelä-Amerikan karsinnat olivat aika selkeät näissä karsinnoissa. Kolme lohkoa, joista voittajat itse kisoihin. Jokainen lohkovoittaja (Brasilia, Peru ja Chile) oli kokolailla ylivoimainen omassa lohkossaan, joten siirrytään suoraan seuraavaan alueeseen.

Pohjois-, ja väliamerikassa karsinnat käytiin taas CONCACAF mestaruusturnauksen yhteydessä. Karsintoihin osallistui 15 maata ja ne jaettiin 4:ään eri lohkoon. USA putosi jo heti ensimmäisellä kierroksella, Meksikon ja Kanadan edetessä CONCACAF mestaruusturnaukseen. Muutoin itse karsinnoissa ei nähty merkittäviä yllätyksiä. Sitä vastoin CONCACAF lopputurnaus sellaisen tarjosi. Kahdelle parahaalle oli tarjolla lippu MM-lopputurnaukseen ja toista paikkaa luonnollisesti oli pedattu Meksikolle. Mutta kuinka ollakaan, isäntä Honduras oli selvä voittaja, häviämättä peliäkään ja toinen paikka lipsahti El Salvadorille Meksikon nenän edestä. Meksiko kompastui liian moneen tasapeliin (3) turnauksessa.

Afrikasta karsintoihin osallistui lopulta 26 maata, Keski-Afrikan tasavallalla peruuntumisen syy oli kenties yllättävin, he ilmoittautuivat, mutta jättivät maksamatta osallistumismaksun ja näin FIFA tietenkin kielsi osallistumisen. Egyptin karsintaurakka oli myös varsin kummallinen, sen ensimmäisen ja toisen kierroksen vastustajat, Ghana ja Libya luopuivat karsinnoista ennen peliäkään. Kolmannella kierroksella tulikin sitten pataan ilman tehtyäkään maalia. Algeria ja Kamerun veivät lopulta Afrikan kisapaikat.

Aasian/Oseaanin karsinnoissa Uusi-Seelanti pelasi loistavat karsinnat saavuttaen toisena Oseaanian alueen maana jalkapallon MM-lopputurnauspaikan. Uusi-Seelanti pelasi mm. 9 peräkkäistä ottelua päästämättä maaliakaan ja muutenkin koko karsintojen statistiikka on komeaa luettavaa: 15 ottelua, 9 voittoa, 5 tasapelia, 1 tappio, maaliero 44-10. Kisapaikka kuitenkin ratkesi vasta toisen kierroksen jälkeisessä uusintaottelussa Kiinan kanssa, ne kun päätyivät karsintasarjassa samoihin pisteisiin ja samaan maalieroon. Oikeastaan Uuden-Seelannin pääsy tuohon uusintaotteluunkin oli pienoinen ihme. Viimeisestä ottelusta vaadittiin vieraskentältä 5-0 voitto Saudi-Arabiasta, ja senhän Uusi-Seelanti onnistui kuin onnistuikin ottamaan. Singaporessa pelatun uusintaottelun Uusi-Seelanti voitti 2-1. Alkusarjassa Uusi-Seelanti voitti karsintojen historian suurimmalla maalierolla Fizjin, 13-0. Myöhemminhän Australia sitten murskasi tuon ennätyksen, mutta siitä sitten myöhemmin. Lopputurnauksessa Uuden-Seelannin otteet eivät sitten oikein riittäneet kovempia maita vastaan, kolme tappiota maalierolla 2-12.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

Kisoihin pääsemisen sietämätön vaikeus...

Tein hiukan tilastoa siitä, että miten hyvät… tai huonot... mahdollisuudet eri lopputurnauksiin on ollut päästä. Edellisessä kirjoituksessahan siitä jo hiukan olikin, mutta nyt on vielä parempaa dataa tarjolla. Kaikenkaikkiaan vaikeinta on ollut päästä vuoden 1978 kisoihin, vain 14.7% osallistuneista maista selvisi lopputurnaukseen. Toiseksi vaikeinta pääsy oli vuoden 2002 kisoihin, jonne pääsi 15,03% maista. Kolmantena vertailussa on vuoden 1974 kisat 15,56%:laan. Vuoden 2010 kisoihin pääsi 15, 58% osallistuneista maista. Eli kohta aletaan olemaan taas niillä rajoilla, että lopputurnaukseen pääsevien maiden määrää pitäis nostaa, jotta mahdolliset päästä kisoihin pysyisivät 15:sta prosentin paremmalla puolella. Siinä tosin on parikin muttaa, maailmassa ei ole enää montaakaan maata, joka ei olisi kokeilemassa tuota pääsyä ja toisekseen lopputurnausmaiden määrän nostaminen aiheuttaisi ongelmia niin hyvin tällä hetkellä toimivaan otteluohjelmaan. Veikkaukseni onkin siis, että lopputurnaukseen pääsevien maiden määrä ei tule nousemaan enää tuosta 32:sta, vaikka karsintoihin osallistujien määrä nousikin vielä nykyisestä.

Euroopan näkökannalta katsottuna taas vuoden 2010 kisoihin on ollut kaikista vaikeinta päästä, 24,5 %:a joukkueista pääsi lopputurnaukseen. Toiseksi vaikeinta se on ollut vuoden 2006 kisoihin. Kun taas sitten vuosien 1982-1990 kisoihin Euroopasta oli suhteettoman helppo päästä mukaan, joka kerta n. 40 prosenttia osallistuneista pääsi mukaan. Kaikista helpointa Euroopan tasolla kisoihin pääsy on ollut luonnollisesti ensimmäisten kisojen aikaan, eli 1934 ja 1938.

Etelä-Amerikan tilanne onkin hiukan toinen, kun sen karsintoihin osallistuneiden maiden määrä on pysynyt aika staattisena vuoden 1966 kisoista. Eli tuon jälkeen karsinnoissa on aina ollut mukana 9 tai 10 joukkuetta. Joten Etelä-Amerikan kisoihin pääsyn helppouteen on vaikuttanut kaikista eniten FIFA, joka on määritellyt maanosien kiintiöpaikat. Päinvastoin kuin Euroopasta on Etelä-Amerikasta ollut viime aikoina kovin helppo päästä itse kisoihin, vuoden 1998-2010 kisoihin on ollut mahdollista päästä n. 45% osallistuneista joukkueista. Vaikeinta Etelä-Amerikasta on ollut päästä vuoden 1978 ja 1990 kisoihin, jolloin vain n. 30% oli mahdollisuus lopputurnaus paikkaa. Alkuvuosina 1934-1950 Etelä-Amerikalla oli paljon kiintiöpaikkoja, mutta karsintaotteluita ei tarvinnut pelata ja näin kisoihin oli todella helppo päästä.

Pohjois- ja väliamerikan kiintiöosuus on pyörinyt pitkään n. 10% kohdalla, eli n. joka kymmenennellä maalla on ollut mahdollisuus läpäisät karsinnat. Vaikenta kisoihin pääsy oli vuoden 1994 kisoihin, jolloin vain 6 % karsintoihin osallistuneista omasi mahdollisuuden jatkopaikkaan. Toiseksi vaikeinta pääsy on ollut vuoden 1978 ja 1963 kisoihin, jolloin 6,25 %:a oli samainen mahdollisuus. Vuoden 1950 kisoihin kaksi kolmesta pääsi mukaan, epäonninen maa tuolloin oli Kuuba.

Afrikan kiintiöpaikat ovat myös pyörineet 10%:n kieppeillä vuoden 1990 kisoista lähtien ja muutenkin Afrikasta on lähes kaikkiin kisoihin ollut tasaisen vaikea päästä. Ainoat poikkeukset tähän on vuoden 1974 ja vuoden 1978 kisat, joihin vain 4,5%:a osallistuneista oli mahdollisuus päästä mukaan. Vuoden 1934 kisoihin oli kuuluisa fifty-fifty mahdollisuudet ja tällä kertaa se parempi fifty voitti, kun Egypti selvisi kisoihin.

Aasiasta kisoihin pääsyn mahdollisuudet ovat viime vuosina kasvaneet… ihan syystäkin. Aasiassa osallistuvia maita tulee joka kisoihin lisää ja jalkapalloilullinen tasokin nousee kokoajan. Vuoden 2006 kisoihin Aasiasta oli jo 12,2% mahdollisuus päästä mukaan, kun se edeltäviä 8 karsinnan aikana oli pyörinyt n. 4-8%:n tienoilla. Vaikeinta kisoihin pääsy oli kuten Afrikassa ja Euroopassakin, vuosien 1974 ja 1978 kisoihin. Jolloin vain n. 3,3 %:lla oli mahdollisuus läpäistä karsinnat. Se ei ole paljon se.

Oseaaniahan ollut omana liittonaan mukana vasta vuoden 1986 kisoista. Toki sitä ennen pääasiassa Australia oli mukana Aasian karsinnoissa ja sitä kautta Oseaanian alueeltakin oli pieni mahdollisuus päästä kisoihin. Vuoden 1994 karsinnoista lähtien Oseaanian alueelta on ollut n. 5%:lla maista mahdollisuus päästä mukaan kisoihin. Vaikeinta se oli vuoden 1994 ja 2006 kisoihin, jolloin 4,2%:a karsintoihin osallistuneista maista omasi mahdollisuuden lopputurnauspaikkaan.

2014 kisoihin kiintiöpaikkoihin tulee varmasti pieniä muutoksia jälleen, maita tulee jonkin verran lisää, erityisesti Aasian alueelta, mutta yleisesti ottaen eri alueilta mukaan pääsy pysyy jatkossa kokolailla samalla tasolla.

World Cup historiaa: karsinnat 1978

Ensimmäistä kertaa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen historiassa karsintoihin osallistui yli 100 maata, kaikkiaan 107. Mutta sitten kuitenkin vain 95 pelasi vähintään yhden ottelun, joten rajapyykki jäi edelleen rikkomatta. Lopputurnauksen 16:sta paikasta yksi meni mestari Saksalle ja yksi isäntämaa Argentiinalle, joten karsijat taistelivat 14:sta paikasta. Kiintiöpaikkoihin ei tullut muutoksia verrattuna edellisiin kisoihin, ensimmäistä kertaa karsintojen historiassa. Euroopalla oli 8.5 paikkaa Saksan lisäksi, Etelä-Amerikalla 2.5 paikkaa Argentiinan lisäksi, Aasialle, Afrikalle sekä Pohjois- ja väliamerikalle jäi 1 paikka kullekin. Vuoden 1978 MM-kisat olivat viimeiset 16:sta joukkueen kisat, tämän jälkeen lopputurnauksen osallistujamäärää kasvatettiin 24 joukkueeseen. Samalla vuoden 1978 karsinnat jäivät historiaan karsintoina joista on ollut vaikein päästä lopputurnaukseen, 14:sta paikasta taisteli 95 joukkuetta eli joka 6.78:s joukkue pääsi mukaan. Vuoden 2002 karsinnat ovat toisena listalla, joka 6.65 joukkue läpäisi karsinnat. Karsinnat jäivät myös historiaan sen vuoksi, että näissä karsinnoissa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön rangaispotkukilpailu ratkaisemaan jatkoonpääsijä. Tämä tapahtui Afrikan karsinnoissa Tunisia ja Marokon välisessä taistossa.

Euroopan karsinnoissa pelasi 31 joukkuetta ja ne oli jaettu 9 eri lohkoon, joissa oli 3-4 joukkuetta. Voittajat suoraan lopputurnaukseen, paitsi lohkon 9 voittaja jatkokarsintaan Etelä-Amerikan edustajan kanssa. Euroopan karsinnoissa ei nähty mitään ihmeellisyyksiä, jollei Englannin putomista kisoista pidetä sellaisena. Se oli arvottu samaa lohkoon Italian kanssa, molemmat voitti toisiaan vastaan käydyt kotiottelut, mutta muutoin Italialla oli parempi maaliero ja se eteni jatkoon. Suomi oli pahaksi onnekseen juuri tässä karsintalohkossa, eikä luonnollisesti ollut lähelläkään kisoihin pääsyä. Malta teki karsinnoissa kyseenalaista historiaa pelaamalla 6 tappiollista ottelua maalierolla 0-27, toki myös Kypros ja Lexumeburg hävisivät lohkoissaan kaikki ottelunsa, mutta pystyivät kuitenkin maalintekoon. Lohkosta 9:n jatkokarsintaan selvityi Unkari, joka suorastaan murskasi Bolivian omassa kotiottelussaan. Budapestissa syksyisenä iltana 1977 käyty ottelu päättyi unkarin voittooon 6-0, taukotilanteen ollessa jo 5-0. Samalla ottelusarja oli jo taputeltu.

Etelä-Amerikan karsintajärjestelmä sisälsi 2 kierrosta. Ensin 9 joukkuetta oli jaettu kolmeen lohkoon, joista voittajat pääsivät toiselle kierrokselle. Toisella kierroksella pelattiin jokainen jokaista vastaan ja huonoin kolmesta joutui jatkokarsintaan Euroopan edustajan kanssa ja kaksi muuta selvisivat lopputurnaukseen. Isoin yllätys oli Bolivian pudottaminen Uruguay jatkosta, toisella kierroksella ja jatko-otteluissa kyyti olikin sitten aika kylmää. 3 peräkkäistä ottelua, ennen jatkokarsinnan kotiottelua ja 2-3 tappiota, päättyi 3 tappioon ja maalieroon 0-19. Huomattakoon myös, että Brasilia päästi kuudessa ottelussan vain 1 maalin ja teki itse 17:sta.

Pohjois- ja väliamerikassa lopputurnaukseen pääsijä ratkaistiin taas maanosan mestaruusturnauksen mukaan. Lisäksi karsinnat tuohon turnaukseen voidaan samalla katsoa karsinnoiksi MM-kisojen lopputurnaukseen. Alueen 15 joukkuetta jaettiin kolmeen alueeseen ja jokaiselle oli määritelty paikkamäärä lopputurnaukseen. Pohjoisen alueen karsinta oli todella tiukka. Kaikki kolme maata (Meksiko, USA ja Kanada) päätyivät tasapisteisiin 4 ottelukierroksen jälkeen. Meksiko oli onnekkain maaliero vertailussa ja näin se pääsi lopputurnaukseen, USA ja Kanada joutuivat pelaamaan uusintaottelun toisesta jatkoon pääsystä, sen voitti Kanada puhtaasti 3-0. Muilla alueilla jatkoon pääsijät löytyivät selvemmin, vaikkakin Karibian alueen lohkofinaaleissa joduttiin uusintaotteluihin. Niissä Surinam ja Haiti voittivat lopputurnauspaikan. CONCACAF alueen mestaruusturnaus olikin sitten Meksikon näytöstä alusta loppuun, 5 puhdasta voittoa ja selkeä jatko MM-lopputurnaukseen.

Afrikassa taasen 26 maata kamppaili 1:stä jatkopaikasta. Karsintajärjestelämä käsitti kaikkiaan 5(!) kierrosta. Alkukierrokselta jatkoon päässeet Ylävolta ja Sierra Leone eivät pystyneet ensimmäisellä kierroksella raivaamaan tietään jatkoon, joten alkukierroksen mukaan ottaminen oli ehkä oikeutettu ratkaisu. Dramatiikkaan Afrikan karsinnoissa nähtiin, kun arpa heitti jälleen kerran Tunisian ja Marokon vastakkain. Jos olette lukeneet aikaisemmat blogi kirjoitukset vuoden 1962 ja 1970 karsinnoista, niin huomaatte miksi draamaa oli ilmassa. Tällä kertaa onnetar kuitenkin suosi Tunisiaa. Molemmat ottelut päättyivät tasatulokseen ja näin jatkajaa haettiin rangaistuspotkukilpailusta, jonka Tunisia voitti. Tunisian onneksi nyt ei käännytty arpaan tai kolikon heittoon, siitä kun oli niin katkeria muistoja. Tunisia saikin tuosta voitoista uskomattoman vireen päälle ja se palkittiin lopulta MM-kisalipulla ja tällä kertaa kentän puolelle. Lopputurnauspaikka ratkesi vasta lohkon viimeisessä ja Tunisian kannalta pakkovoitto-ottelussa Egyptiä vastaan. Tunisia hoiteli sen komeasti 4-1.

Aasian ja Oseaanian alueen maat oli jaettu 5:een alkulohkoon, joista voittajat selvisivät toiselle kierrokselle. Lohkossa 1 Hong Kong ja Singapore joutuivat uusintaotteluun, koska lohko sisälsi 6 maata ja oli sovittu, että lohkon kaksi parasta pelaavat vielä yhden uusintaottelun jatkoonpääsijän selvittämiseksi. Hong Kong voitti tuon Singaporessa pelatun ottelun. Muissa lohkoissa suosikit pitivät pintansa. Oman alkulohkonsa puhtaalla pelillä voittanyt Iran oli ylivoimainen myös toisella kierroksella ja todella ansaitsi jatkopaikan. Kaiken kaikki 12:sta ottelusta 10 voittoa ja 2 tasapeliä, maalierolla 20-3. Mukaan mahtui 8 peräkkäistä ottelua ilman päästettyä maalia.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: karsinnat 1974

Vuoden 1974 World Cupin karsintojen osallistujamäärä oli jo rikkoa maagisen 100 osallistujan rajan, mutta siitä jäätiin yhdellä ja lopulta vähintään yhden ottelun pelasi 90 maata. Lopputurnauksen 16:sta paikasta Saksa kisäisäntänä ja Brasilia hallitsevana mestarina veivät 2, joten karsinnoissa kilpailtiin jälleen 14:sta paikasta. Euroopalle oli varattu Saksan lisäksi 8.5 paikkaa, Etelä-Amerikalle 2.5 paikkaa Brasilian lisäksi. Lopuille maanosakarsinnoille (Aasia, Afrikka sekä Väli-, ja Pohjoisamerikka) jäi yksi paikka tavoiteltavaksi kullekin.

Euroopassa pelasi 32 maata yhdeksässä lohkossa. 8:lle lohkovoittajalle oli luvassa paikka suoraan lopputurnaukseen ja huonoimmalle lohkoivoittajalle paikka jatkokarsintaan Etelä-Amerikan edustajan kanssa. Koska karsintalohkoissa oli eri määrä joukkueita, niin maiden pisteet jouduttiin suhteuttamaan toisiinsa. Laskelmien jälkeen Neuvostoliitto oli maanosan huonoin lohkovoittaja ja se joutui/pääsi jatkokarsintaan. Vuioden 1974 karsinnoissa FIFA oli tehnyt sääntömuutoksen niin, että tasapisteissa lohkoissa maaliero määräsi jatkoon pääsijän ja jos maalierokin oli tasan pelattiin uusintaottelu. Karvaiten tämän uuden säännön joutui kokemaan Belgia. Se ei päästänyt 6:ssa karsintaottelussaan yhtään maalia! Mutta ei silti päässyt kisoihin. Hollanti oli Belgian kanssa samoissa pisteissä ja sillä oli 10 maalia parempi maalisuhde. Kahdessa lohkossa päädyttiin tasapisteisiin ja tasamaalieroihin, Jugoslavia voitti Espanjan 1-0 ja Ruotsi Itävallan 2-1 lisäotteluissa. Lohkossa 2 Italia selviytyi karsinnoista ilman päästettyä maalia 6:ssa ottelussa. Suomi aloitti karsintaurakkansa hienosti voitolla Albaniasta ja tasapelillä Romanian kanssa. Sitten tulikin 4 tappiota putkeen ja kisat jäivät haaveeksi.

Etelä-Amerikassa 8:n maata sijoitettiin kolmeen lohkoon, lohkossa 3 oli vain 2 maata, Peru ja Chile. 2:lle lohkovoittajalle oli luvassa matka Saksaan ja kolmas lohkovoittaja pääsi karsintaotteluun Neuvostoliittoa vastaan. Koska Peru ja Chile voittivat molemmat kotiottelunsa, ne tavallaan samalla ratkaisivat tuon karsintaotteluun joutuvan. Chile voitti uusintaottelun ja selviytyi lopulta myös itse kisoihin jatkokarsinnasta, koska Neuvostoliitto kieltäytyi pelaamasta Chilessä johtuen polittiisista erimielisyyksistä kylmän sodan aikakaudella. Uruguay pääsi kisoihin paremmalla maalierolla kuin Kolumbia, itse asiassa Uruguayn viimeisen ottelun 4-0 voitto Equadorista ratkaisi jatkopaikan. Sekin aiheutti jonkinasteisin scandaalin, kun selviteltiin, että oliko Equador pelannut tosissaan lohkon viimeisessä ottelussa. Todisteita ei löytynyt ja näin Uruguay suoraan kisoihin.

Pohjois- ja väliamerikan edustaja valittiin ensimmäistä kertaa maanosan mestaruusturnauksen perusteella. Puhutaan siis CONCACAF championship turnauksesta, joka nykyisin tunnetaan Gold Cup nimellä. Turnauksen karsintoihin osallistui 14 maata ja ne jaettiin kuuteen lohkoon, joista voittajat pääsivät lopputurnaukseen. Koska Jamaika myöhemmin perui osallistumisensa, Hollanin Antillit selviytyivät lopputurnaukseen, muutoin karsinnat sujuivat sopuisasti. Mutta itse lopputurnauksessa, joka pelattiin Haitissa, koettiin todella iso yllätys. Turnauksen voitti isäntämaa Haiti, häviten vain merkityksettömän ottelun Meksikolle. Näin Haiti voitti sekä ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan maanosamestruutensa sekä paikan Saksan MM-kisoihin. Itse kisoissa ei sitten Haitille enää menestystä tullutkaan, kolme tappiota 2-14 maalierolla.

Afrikan kolmikierroksiseen karsintaan osallistui 22 maata ja ne pelasivat yhdestä paikasta. Karsinnat pelattiin ilman suuria poliittisia ongelmia mitkä olivat niin yleisiä tuohon aikaan Afrikassa. Ainoa ryppy oli Nigerian ja Ghanan välinen toisen kierroksen ensimmäinen osaottelu Nigeriassa. Peli jouduttiin keskeyttämään 5 minuuttia ennen loppu katsomossa syttyneen mellakan vuoksi. Nigeria oli tuohon aikaan 2-3 tappiolla, mutta FIFA tuomitsi sen häviämään ottelun 0-2. Toisessa osassa Ghanalle riitti 0-0 tasapeli jatkopaikkaan. Afrikan karsinnoissakin koettiin pienen pieni yllätys, kun ensimmäistä kertaa karsintoihin osallistunut Zaire oli oikeastaan aika ylivoimainen ja eteni lopputurnaukseen Afrikan edustajana. Tämän jälkeen Zairen tulokset karsinnoissa ovat olleet aika heikonoloisia. Lopputurnauksessa ei sitten kulkenutkaan ihan samaan malliin, 3 tappiota maalierolla 0-14!

Aasian ja Oseaanian alueen maat pelasivat yhdessä karsinnat ja karsintajärjestelmä oli monine kierroksineen ja esikarsintaotteluineen aika monimutkainen. Kaiken kaikkiaan 15 maata pelasi yhdestä paikasta. Maat jaettiin sijaintinsa mukaan itäiseen ja läntiseen lohkoon ja niiden voittajat kohtasivat ja ratkaisivat lopputurnaukseen pääsijän. Etelä-korea ja Australia olivat molemmat ylivoimaisia omilla alueillaan ja kohtasivat näin loppuotteluissa, joita tarvittiinkin 3 kappaletta. Kaksi ensimmäistä päättyi tasapeliin ja kolmannen Australia voitti 1-0 Hong Kongissa pelatussa ottelussa. Australia oli ensimmäinen Oseaanian alueelta World Cupiin selviytynyt valtio.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: karsinnat 1970

Ensimmäistä kertaa jalkapallon MM-kisojen historiassa Aasialle ja Afrikalle oli luvattu oma kiintiöpaikka karsintoihin. Pitkäaikaiset vaatimukset omista kiintiöpaikoista meni viimein läpi FIFAssa. Afrikassa tuosta tuosta yhdestä paikasta kisaili 11 joukkuetta ja Aasiassa taas puolestaan 6 joukkuetta. Yksi näistä oli muuten Rhodesia, nykyisin nimellä Zimbabve tunnettu Afrikan maa. Rhodesiaa ei hyväksytty poliittisista syistä Afrikan karsintoihin ja näin se joutui pelaamaan Aasian karsinnoissa. Missä se haastoi Australian kyllä varsin mallikkaasti. Otteluparissa jouduttiin kolmanteen otteluun ennen kuin saatiin selvyys, kumpi menee jatkoon. Australia selvisi. Seuraavassa vaiheessa toinen polittiisesti hyljeksitty maa, Israel, pudotti Australian jatkosta ja meni itse kisoihin. Näiden karsintojen jälkeen Isreal irtautui Aasian jalkapalloliitosta ja liittyi Euroopan jalkapalloliittoon, UEFAan ja on pysynyt sen jäsenenä tämän jälkeen.

Kaiken kaikkiaan 68 joukkuetta pelasi karsinnoissa ainakin yhden ottelun, ilmoittautuneita oli luonnollisesti enemmän. Lopputurnaukseen pääsi mestari Englannin ja isäntä Meksikon lisäksi 14 maata, joista 8 Euroopasta, 3 Etelä-Amerikasta, 1 Pohjois-, ja väliamerikasta sekä yhdet Aasiasta ja Afrikasta.

Euroopassa 29 joukkuetta taisteli jatkopaikoista 8:ssa ryhmässä, joten jokaisen lohkon voittaja selviytyi itse kisoihin. Tiukimmalle karsinnat meni lohkossa 2, jossa Tsekkoslovakia ja Unkari joutuivat uusintaotteluun lopputurnauspaikasta päädyttyään alkulohkossa tasapisteisiin. Unkarilla oli parempi maaliero, mutta tuohon aikaan ei maaliero vertailu ollut vielä käytössä. Alkusarjan otteluissa Unkari oli ollut niskan päällä voittamalla toisen ja toinen päättyi tasan, mutta uusintaottelussa puolueettomalla maaperällä Tsekkoslovakia oli suorastaan ylivoimainen voittaen 4-1. Suomi taisteli lohkossa 6 historiansa toisen MM-karsintavoiton voittamalla kotonaan Espanjan 2-0.

Pohjois,- ja väliamerikan karsinnoista olikin sitten taas enemmän sähköä ilmassa ja oikeastaan ilmassa oli paljon muutakin. Naapurimaat El Salvador ja Honduras selvisivät molemmat alkulohkoistaan ja arpa heitti ne vastakkain toisella kierroksella. Maiden välit olivat olleet jo pitkään hyvin heikot ja jalkapalloilullinen taisteluasema ei vähentänyt tuota millään lailla. Molemmissa maissa oli ottelusarjan aikana pahoja levottomuuksia, mutta molemmat ottelut onnistuttiin pelaamaan ja molemmissa kotijoukkueet selvisivät voittajina. Tarvittiin uusintaottelu selvittämään paremmuus. Se pelattiin 26.6.1969 Meksikossa, El Salvador voitti tuon ottelun jatkoajalla. Heinäkuussa maiden välille syttyi sota, joka tunnetaan nimellä Football war. Jalkapallo oli yksi syyllinen sodan syttymiseen, mutta syyt olivat paljon syvemmällä. Molemmissa maissa asui paljon toisen maan asukkaita ja erityisesti Hondurasissa El Salvadorilaisia. El Salvadorilaiset halusivat omistaa maata Hondurasista, joka oli kooltaan huomattavasti El Salvadoria isompi. Honduras vuonna 1967 tekemien lakien mukaan se ei ollut enää mahdollista ja Honduras karkoitti tuhansia El Salvadorilaisia 60-luvun lopulla ja tämä lopulta johti sotaa maiden välillä. Jalkapalloilulliset tulokset olivat sitten lopullinen niitti. Sodan toinen nimitys on satatuntinen sota, joka kertoo sodan pituudesta. Kaikkien onneksi se jäi siis vain 4 päivän mittaiseksi. Tosin tämän sodan jälkeen El Salvadorin tilanne heikkeni huomattavasti ja siellä riehui sisällisota vuosian 1980-1992, mutta se taas on toinen juttu, tässä jutussa on tarkoitus kertoa pääosin jalkapallosta. El Salvador siis selvisi jatkoon ja pudotti viimeisellä kierroksella Haitin, jälleen uusintaottelun jälkeen ja jälleen jatkoajalla tehdyllä maalilla.

Marokon taival Afrikan karsinnoista kisoihin on kanssa ikimuistettava. Marokosta tuli muuten ensimmäinen Afrikan maa sitten Egyptin, joka selvityi jalkapallon MM-lopputurnaukseen. Ensimmäisellä kierroksella Marokko pelasi Senegalia vastaan ja koska kaksiosaisessa ottelusarjassa molemmat voittivat kotiottelun jouduttiin uusintaotteluun. Marokko voitti Senegalin puolueettomalla maaperällä pelatussa ottelussa. Toisella kierroksella se kohtasi Tunisian, maan jonka se oli voittanut 1962 karsinnoissa vasta kolikkoarvonnan jälkeen. Kaksiosaiset ottelut päättyivät molemmat 0-0 ja uusintaottelu jatkoajankin jälkeen 2-2. Koska tuolloin ei vielä ollut päätetty rangaistuspotkukilpailun käytöstä jouduttiin jälleen turvautumaan kolikon heittoon. Sen voitti, kuten vuonna 1962:kin, Marokko! Kolmannella kierroksella Marokko voitti lohkon ja eteni lopputurnaukseen.

Aasian ja Oseaanin karsinnoissa Pohjois-Korea luovutti karsinnat ennen ensimmäistäkään ottelua, koska kieltäytyivät pelaamasta Israelia vastaan. Kummalliseksi asian tekee se, että Israel ei edes ollut samassa alkulohkossa Pohjois-Korean kanssa. Israel tuli mukaan vasta toisella kierroksella ja sai pelata 3 ottelua 4:stä kotikentällä Uuden-Seelannin ja Australian joukkueiden pitkien matkojen takia. Israel selviytyi itse kisoihin.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

AFC:n (Aasian) karsinnat

AFC:n alueen karsinnat vuoden 2014 jalkapallon MM-lopputurnaukseen alkavat kuin alkavatkin 8.10.2010, siis vain 3 kuukautta sen jälkeen, kun edellisten kisojen mestari on ratkennut. AFC on julkaissut jo aikaisemmin karsintajärjestelmänsä, joka on esitelty tammikuun blogissa: Oseaania ja Aasia aloittaa.

Nyt AFC:n hallitus on lyönyt lukkoon myös jo ottelukalenterit vuosille 2010-2014. Sieltä pystyy näkemään ottelupäivät myös vuoden 2014 kisojen karsinnoille. Arvonnat ensimmäiselle kierrokselle järjestetään myöhemmin tänä vuonna. Ensimmäisellä kierroksella pelaa noin 38 joukkuetta ja nämä ottelut pelataan perjantaina 8.10.2010 ja tiistaina 12.10.2010. Näiden otteluiden jälkeen siis n. parikymmentä jäsenvaltiota voi haudata toiveensa selviytyä Aasian alueen edustajana 2014 FIFA World Cupiin.

Vuonna 2011 pelataan karsintojen toista ja kolmatta kierrosta. Toisella kierroksella kohtaa 8 heikoimman rankingin omaavaa ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon selvinnyttä maata. Näiden otteluiden pelipäivät ovat perjantai 25.3.2011ja tiistai 29.3.2011. Kolmannella kierroksella pelaa 20 maata viidessä lohkossa kaksinkertaisen sarjan, eli jokaiselle maalle tulee 6 ottelua. Nämä kuusi pelipäivää on AFC:n kalenterissa sijoiteltu seuraavasti, Kierros 1: Tiistai 7.6.2011, Kierros 2: Tiistai 6.9.2011, Kierros 3: Tiistai 11.10.2011, Kierros 4: Perjantai 11.11.2011, Kierros 5: Tiistai 15.11.2011 ja Kierros 6: Keskiviikko 29.2.2012.

Vuonna 2012 aloitetaan sitten jo kierros 4 Aasian karsinnoissa. Sillä pelaa 10 joukkuetta, eli siis jokaisen kierros 3:n lohkon kaksi parasta maata. Maat sijoitetaan kahteen viiden maan lohkoon, joten jokaiselle tulee 8 ottelua. AFC on varannut neljännen kierroksen otteluille kalenteristaan 10 pelipäivää, joten pelipäivät tulevat oletettavasti elämään. Ensimmäinen ja toinen kierros on ajoitettu kesäkuulle 2012, syys-, loka- ja marraskuulle on ajoitettu kierrokset 3-5. 2013 kalenterista pelipäiviä löytyy maaliskuusta pari ja kesäkuusta 3. Kaksi noista kesäkuun päivistä on uusia varauksia kansainväliseen kalenteriin, joten AFC:llä saattaa olla mietinnässä vielä karsintajärjestelmän uudelleen muokkaus. Tästä kielisi sekin, että syyskuulle 2013 on varattu viidennen kierroksen otteluille pari pelipäivää ja sekä loka-, että marraskuulle yhdet pelipäivät kuudennen kierroksen otteluille. Toki AFC on halunnut varmistaa kansainvälisestä kalenteristaan päiviä riittävästä, jotta karsinnat saadaan vietyä läpi. Ja toinen merkittävä seikka on se, että kun päivät löytyvät kansainvälisestä kalenterista ja ovat FIFAn hyväksymiä ovat seurat velvoitettuja luovuttamaan pelaajat otteluihin pelaamaan.

2014 FIFA World Cup mestariveikkaus

Vuoden 2014 kisoihin on vielä aikaa muutama kuukausi yli 4 vuotta. Mutta nyt ajattelin jo heittää arviota siitä, että mitkä maat noissa kisoissa tulevat pärjäämään. Päivittelen arvausta sitten sen mukaan, kuinka karsinnat sujuvat ja miten muuten jalkapalloilulliset kuviot kehittyvät, miten ja minkämaalaisia pelaajia nousee otsikoihin, minkälaista menestystä tulee muista arvokisoista jne. Ennen vuotta 2014:stahan pelataan vielä läjäpäin esim. eri maanosien mestaruusturnauksia sekä monia nuorten MM- ja EM-turnauksia.

Mutta tällä hetkellä tilanne näyttää siis tältä. Tein otannan vuodesta 2004 lähtien eri maanosien mestaruusturnauksista, MM-lopputurnauksista sekä viimeisimpien vuosien nuorten maailmanmestaruusturnauksista. Varsinkin noista nuorten kisoista saa selkeän kuvan siitä, että millä mailla uusien pelaajien tuotanto on kunnossa ja niitä ei kyllä ainakaan kisamenestyksen perusteella ole kovinkaan montaa. Lisäksi edelliset arvoturnaukset kertovat, mitkä maat ovat olleet pinnalla viime aikoina, tosin niistä on analysoitava joukkueen ikärakennetta suhteessa vuoden 2014 kisat. Täten laskin mukaan vain vuoden 2004 jälkeen pelatut arvoturnaukset. Niissä mukana olleet parikymppiset pelaajat ovat 2014 kisoissa kolmekymppisiä ja ura alkaa pikkuhiljaa tuon jälkeen olemaan laskusuunnassa ja aika vähänhän niitä pelaajia on, jotka ovat jo 20-vuotiaina merkittävässä asemassa arvoturnauksia pelatessa.

Nuorten MM-kisojen (U-20 ja U17, vuodet 2001 - 2009) tulosten perusteella 4 maata nousee selkeästi ylitse muiden. Voisi siis olettaa, että nämä maat tulevat pärjäämään myös tulevaisuudessa. Yksi näistä maista on 2014 kisaisäntä Brasilia, jolla on useita mitalisijoja aikaisemmista nuorten U-17 ja U-20 mestaruusturnauksista. Brasilia menestystä myös vuoden 2014 kisoissa tukee niin kisäisännyys kuin sen historia maailman parhaana jalkapallomaana. Brasilian nykymaajoukkue on taas jo hiukan nuorempaa polvea, mutta vielä 2006 MM-kisoissa mukana oli aika lailla kokenutta kaartia. Jatkossa Brasilia tuo varmasti uusia nuoria pelaajalahjakkuuksia myös miesten maajoukkuerinkiin ja on näin ollen suurin suosikki omissa kotikisoissaan.

Toinen maa, joka tulee olemaan korkealla 2014 MM-kisoissa on Argentiina. Leo Messi ja Sergio Agueron tähdittämät nuorisojoukkueet voittivat 2005 ja 2007 U-20 maailmanmestaruuden ja vaikka menestys on kiertänyt miesten MM-tasolla Argentiinaa aika kaukaa viime kisoissa, oli Saksassa 2006 nähtävissä taas parempaa. Messi ja Aguero ovat 2014 kisoissa miehiä parhaassa iässä. Saattaa olla, että kyseiset veijarit vievät kesällä 2010 Argentiina pitkälle, mutta 2014 kisat ovat heidän kisansa. Veikkaan, että turnauksessa nähdään Etelä-Amerikan unelmafinaali, Brasilia vastaan Argentiina.

Kolmas maa jolla on nuorisotasolla merkittävää menestystä on Nigeria. U17-kisoista on monta kakkosijaa ja U-20 kisoissa Nigeria on ollut viime aikoina aina vähintään puolivälierissä. Pelaajatuotanto on siis kunnossa. Lisäksi miesten tasolla on tullut viime vuosina kolmossijoja 3 kappaletta African cup of Nationsissa. Mutta Nigerian menestysmahdollisuuksia heikentää huomattavasti se, että Afrikkalaisilla joukkueilla ei ole menestyshistoriaa MM-kisoista miesten tasolla sekä se seikka, että niin Nigerialla kuin muillakaan Afrikan mailla ei ole ns. omaa pelisysteemiä ja identiteettiä, jonka varaan laskea. Argentiinalla ja Brasilialla se on näyttävyys, Italialla tarkkuus ja puolustaminen, Saksalla pelikuri jne. jne. Afrikkalaisilla joukkueilla identiteetti ja pelitapa muuttuvat aina uuden valmentajan tullessa ruoriin. En siis usko Afrikkalaisten pärjäävän näissäkään kisoissa mitaleille asti.

Neljäs maa on Espanja. Espanja voitti nuorehkolla joukkueella EM-kultaa 2008, MM-kisoissa ei ole mennyt ihan niin hyvin, mutta 2010 kisoissa Espanja on yksi kisojen suurimmista suosikeista. Espanjan tilanteen tekee hyväksi se, että nykyinen maajoukkuerunko on vielä nuori ja pelaajatuotanto on kunnossa. Menestystä on tullut sekä U-20, että etenkin U-17 MM-turnauksissa. Veikkaan, että Espanja voittaa maailmanmestaruuden 2010, mutta ei pysty puolustamaan sitä 2014, mutta selviää pronssille.

Muita maita, jotka varmasti tulevat olemaan korkealla kisoissa ovat Saksa (johtohahmonaan Werder Bremenin Mesut Özil), Italia (vaikka varsinaista nuorisomaajoukkue menestystä ei olekaan tullut), Costa Rica (kultainen sukupolvi on näissä kisoissa parhaassa iässä) sekä Englanti (nykyrunko alkaa oleen vanhentunut 2014 kisoissa, mutta viimeisenä kiitoksena nousevat kuitenkin vielä 8 parhaan joukkoon).

Eli sijoitusarvaukset:
1. Brasilia
2. Argentiina
3. Espanja
4. Saksa
5-8. Nigeria, Englanti, Italia ja Costa Rica

World Cup historiaa: karsinnat 1966

Jälleet yhdet skandaalin käryiset karsinnat pelattiin vuoden 1966 kisoihin. Vuoden 2010 kisäisäntä Etelä-Afrikka suljettiin karsintojen ulkopuolelle rotuerottelun takia. Myös Kongo ja Filippiinit suljettiin sisäisten levottomuuksien takia karsintojen ulkopuolelle. Mutta suurin skandaali koski kiintiöpaikkojen jakoa. Kaikki Afrikan maat sekä Syyria kieltäytyivät pelaamasta, koska heidän mielestään Afrikan alueen karsintojen voittajan olisi pitänyt päästä suoraan kisoihin, eikä jalkapalloliittojen väliseen playoff otteluihin Aasian alueen voittajan kanssa. FIFA oli yrittänyt vain lepytellä molempia jalkapalloliittoja, koska kummastakaan ei ollut kaksissa edellisissä MM-kisoissa yhtään maata. Se oli tehnyt kiintiöpaikkoihin muutoksia niin, että vähintään yksi maa jommalta kummalta alueelta kisoihin pääsisi. Mutta kasvavan jalkapallo kiinnostuksen ja innostuksen Afrikalle tämä ei riittänyt ja näin maanosan maat vetäytyivät karsinnoista. Aasian kolmesta ilmoittautuneesta Etelä-Korea taas puolestaan kieltäytyi pelaamasta, kun karsintaturnaus siirrettiin pelattavaksi Japani siasta Kamputseaan.

Kaiken tämän hässäkän jälkeen 74:stä ilmoittautuneesta maasta vain 51 pelasi yhden tai useamman karsintaottelun. Itse kisoihin pääsi karsintojen kautta 14, lisäksi mukana oli Englanti kisäisäntänä ja Brasilia edellisten kisojen mestarina. Eurooppalaiset joukkueet kisailivat 9:stä paikasta, Etelä-Amerikkalaiset 3:stä paikasta, Väli- ja Pohjoisamerikkalaiset 1:stä paikasta sekä Aasialaiset ja Afrikkalaiset siitä yhdestä yhteisestä paikasta. Se sitten tavallaan meni automaattisesti Aasian paikaksi, kun Afrikkalaiset joukkueet kieltäytyivät osallistumasta.

Euroopan karsinnoissa ei oikeestaan tapahtunut minkäänlaisia yllätyksiä, jollei Belgian häviötä Bulgarialle karsintojen lisäottelussa lueta sellaiseksi. Lista maista jotka pääsivät kisoihin muistuttaa kummasti tämän vuoden listaa… Saksa, Ranska, Portugali, Sveitsi, Italia, Espanja. Tosin 1966 kisoihin pääsi vielä mukaan Unkari ja Neuvostoliitto. Mutta kaikenkaikkiaan kisoihin pääsi siis jo tuohon aikaan jalkapallon suurmaat. Espanjan ja Irlannin väliset mittelöt tosin saivat hiukan kummalisiakin piirteitä. Heidän kanssaan samassa lohkossa ollut Syyria ilmaisi tukensta Afrikan joukkueille ja kieltäytyi pelaamasta. Näin Irlanti ja Espanja pelasivat toisiaan vastaan kahdesti ja koska molemmat voittivat kotonaan, niin pelattiin uusintaottelu. Se oli tarkoitus pelata Lontoossa, mutta tämä ei sopinut Espanjalle, koska se oli ollut Irlannille vähän kuin kotipeli siirtolaisten yms. vuoksi. Peli siirrettiin Pariisiin, jossa se sitten olikin vähän kuin Espanjan kotiottelu helpompien kulkuyhteyksien takia. Espanja siis voitti tuon ottelun.

Etelä-Amerikassa Argentiina ja Uruguay olivat ylivoimaisia lohkoissaan. Lisäksi kisoihin selvisi Chile, joka kohtasi kolmessa viimeisessä karsintalohkon ottelussa Ecuadorin. Varsinaisissa peleissä ne päätyivät tasapeliin, uusintaottelun Chile voitti puolueettomalla maaperällä Perussa 2-1. Väli- ja Pohjoisamerikan karsinnat oli Meksikon ylivoimaa, 8:ssa ottelussa maaliero oli 20-4 ja tuloksena 6 voittoa ja 2 tasapeliä. Itse kisoissa Meksikolla ei sitten niin hyvin mennykään, jatkopaikka jäi haaveeksi 2:lla tasapelillä ja tappiolla yhdellä tehdyllä maalilla. Aasiassa Pohjois-Korea tyrmäsi kahdessa ottelussa Australian ja eteni Afrikan kieltäytymisien vuoksi suoraan kisoihin, joissa se muuten eteni aina 8:n parhaan joukkoon.

Lopputurnaukseen selvinneet maat näkyvät alla olevasta kuvasta. Lisäksi siihen on värikoodattu sijoitukset kisoissa.

World Cup historiaa: Ensiesiintymiset

Otetaas väliin jotain eriaiheista juttua ja palataan seuraavaan karsintaan seuraavassa blogipostissa. Listataan nyt kisatasolla ensimmäistä kertaa karsintoihin osallistuneet maat, luonnollisesti ensimmäisissä karsinnoissa 1934, maita oli paljon, mutta myöhemminkin maita on tullut paljon mukaan.

Vuoden 1934 karsinnoissa vähintään yhden pelin pelasi 27 maata, joista suurin osa Euroopasta, 21. Ensimmäinen aasialainen maa mukana oli Palestiina ja ensimmäinen Afrikkalainen maa oli Egypti. Esim. Argentiinaa ja Brasiliaa ei voida laskea karsintojen ensikertalaisiksi, koska ne eivät pelanneet peliäkään, vaikka lopputurnaukseen pääsivätkin. Vuoden 1938 kisoihin mukaan tuli vain 4 uutta maata (Suomi, Irlanti, Latvia ja Norja). Indonesia, tosin nimellä Dutch East Indies, pääsi lopputurnaukseen "ensikertalaisina" ilman peliäkään.

Vuoden 1950 kisojen karsintoihin tuli 7 uutta maata. Mukana oli mm. ensimmäistä kertaa Englanti ja Skotlanti. Vasta vuonna 1954 karsintoihin mukaan tuli menestynein jalkapallomaa, Brasilia. Se oli aikaisemmin päässyt mukaan ilman karsitaotteluita tai isäntänä. Vaikka oli pelattu jo neljät karsinnat, niin Afrikasta ei ollut ollut kuin yksi maa mukana. Tähän alkoikin tulla muutoksia vuoden 1958 karsinnoista alkaen.

Argentiina pelasi ensimmäiset karsintaottelunsa vasta vuonna 1958, kuten myös Neuvostoliitto. Kaikenkaikkiaan vuoden 1958 karsinnoissa esiintyi jopa 17 uutta maata. Lähinnä uudet maat tulivat Etelä-Amerikasta ja väli-Amerikasta. Vuoden 1962 kisoihin uusia maita tuli mukaan 10 kappaletta, joista 5 afrikasta. Euroopasta mukana tuli ainoana uutena maana Kypros.

Vuoden 1966 karsintoihin tuli vain 6 uutta maata. Australia oli ensimmäinen Oseaaniaan kuuluva maa, joka tuli mukaan. Afrikasta oli monta ilmoittautunutta, mutta karsintoja ei sitten kuitenkaan tarvittu. Siitä seuraavassa blogissa enemmän. Euroopan ainoa uusi maa oli Albania. Kaikki nykyisenkin Etelä-Amerikan karsinnoissa esiintyvät maat olivat tehneet ensiesiintymisensä viimeistään näissä karsinnoissa. Viimeisimpänä mukaan tuli Venezuela. Vuoden 1970 karsinnat saivat 9 ensikertalaista, pääasiassa Afrikasta. Ensimmäistä kertaa Euroopasta ei tullut yhtään uutta osallistujaa. Oseaaniasta toisena valtiona mukaan tuli Uusi-Seelanti.

Vuosi 1974 sai liikkeelle 21 uutta valtiota. Jalkapallon leviäminen Aasiaan ja Afrikkaan voidaan sanoa alkaneen todella näistä karsinnoista. Mukaan tuli 7 uutta maata Aasian alueelta ja 11 Afrikan alueelta. Euroopasta uutena maana mukaan Malta. Vuonna 1978 lisää Aasian ja Afrikan maita tuli mukaan, kaikkiaan ensikertalaisia karsinnoissa oli 15.

1982 karsinnoissa esiintyi 9 uutta valtiota, joista Afrikasta tuli 6. Muut olivat sellaiset jalkapallojättiläiset kuin, Grenada (Väli-Amerikka), Macao (Aasia) ja Fizji (Oseaania). 1986 karsinnat toi mukaan uusia maita vain Afrikasta ja Aasiasta, 10 kappaletta. Näistä 8 tuli Aasista.

Vuoden 1990 karsinnoissa esiintyi enää 4 uutta maata; Oman ja Pakistan Aasiasta ja Burkina Faso sekä Gabon Afrikasta. Mutta maitahan maailmassa riittää. Vuoden 1994 karsintoihin tuli ensikertalaisia jälleen isompi porukka, kaikkiaan 18. Euroopastakin löytyi kolme uutta maata. Tai ei voida puhua uudesta, eikä välttämättä maastakaan. Mukaan tulivat San Marino, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä ja Färsaaret. Muuten maita tuli tasaisesti mukaan eri jalkapalloliittojen alueilta, paitsi tietytsi Etelä-Amerikasta.

Vuoden 1998 karsinnoissa puhalsikin sitten uudet tuulet erityisesti Euroopan osalta. Neuvostoliitto oli hajonnut, Jugoslavia oli hajonnut, Tsekkoslovakia oli hajonnut ja Saksa oli yhdistynyt. Kaikkiaan Euroopasta pelkästään tuli 15 "ensikertalaista". Muutenkin uusia maita tuli enemmän kuin kertaakaan jalkapallon MM-karsintojen aikana, 35 kappaletta. Vuoden 2002 kisoihinkin tuli todella paljon uusia maita, 22. Yhteensä kolmiin peräkkäisiin (1994-2002) tuli siis mukaan 75 uutta maata. Afrikasta tuli 9 uutta maata mukaan.

2006 karsintoihin tulikin sitten vain enää 3 uutta maata; Serbia&Montenegro (Eurooppa), Afganistan (Aasia) ja Uusi Kaledonia (Oseaania). Viimeisimmät karsinnat, 2010 kisoihin, toivat 6 uutta valtiota mukaan. Edellisissä karsinnoissa yhtenä maana olleet Serbia ja Montenegro olivat nyt mukana erillisinä valtioina.

Todennäköisesti vuoden 2014 karsintoihin tulee muutamia uusia maita lisää, mutta paljon niitä ei enää maapallolla ole, jotka eivät olisi jalkapallon MM-karsintoihin osallistuneet. Kaikkiaan karsintoihin kautta aikojen on osallistunut 230 eri nimistä valtiota. Toki osa noista on samalla nimellä erilaisessa muodossa mukana. Osa on hajonneiden valtioiden jälkeisiä uusia valtioita jne. Euroopasta mukana on ollut 62 erinimistä valtiota, Etelä-Amerikasta 10, Väli-, ja Pohjois-Amerikasta 37, Aasiasta 50, Afrikasta 58 ja Oseaaniasta 13.