Viimeisessä osassa Etelä-Amerikan alueen karsintaryhmän esittelyssä tutustumme kolmeen viimeiseen maahan ja tämän lisäksi mukana on arvaus tulevasta, eli niistä maista, jotka selviävät vuoden 2014 MM-lopputurnaukseen. Esiteltävät maat ovat vielä ilman mitään mittavaa menestystä olevat Bolivia, Ecuador ja Venezuela. Maista käydään läpi maiden menestys MM-lopputurnauksissa, Etelä-Amerikan mestaruuskisoissa sekä pelatuissa harjoitusotteluissa. Lisäksi käydään läpi maiden FIFA rankingit, yleinen statistiikka ja maiden jalkapalloilullinen tila.
Aloitetaan Boliviasta. Bolivia on kolminkertainen MM-lopputurnaus kävijä. Se on ollut mukana siis aika harvakseltaan, vuosina 1930, 1950 ja 1994. Koskaan se ei kuitenkaan ole lopputurnauksessa menestynyt, sillä se ei ole voittanut yhtään pelaamastaan ottelusta, vuonna 1994 se pelasi kuitenkin tasan 0-0 Etelä-Korean kanssa. Muutoin Bolivian karsinnat ovat olleet hankalia, vaikka se yrittää saada kotietua otteluihinsa pelaamalla ne yli 3500 kilometrin korkeudessa olevalla kotistadionillaan La Pazissa. Tämä ei kuitenkaan ole tuonut juurikaan kotietua sillä esim. vuoden 2010 kisojen karsinnoissa Bolivia voitti kotonaan vain 4 ottelua yhdeksästä. Vieraissa sillä tosin meni paljon heikommin, koska se ei voittanut siellä yhtään ottelua. Toisessa isossa turnauksessa, Copa Americassa, se on aikanaan saavuttanut menestystäkin. Sillä vuonna 1963 omissa kotikisoissaan se yllätti kaikki ja otti sen turnaushistorian toistaiseksi ainoa kultamitalin. Vuoden 1997 kotikisoissa se oli finaalissa, mutta hävisi Brasilialle 1-3. Pronssiottelussa se on ollut 2 kertaa häviävänä osapuolena. Näistä tosin on jo aikaa yli 60 vuotta. Maaotteluita kokonaisuudessaan Bolivia on pelannut vuoden aikana 12 kappaletta. 3 on Copa American alkulohkoa ja muuta harjoitusotteluita. Näiden otteluiden joukossa ei ole yhtään voittoa, 5 tasapeliä ja 7 tappiota. Tilasto on siis varsin synkkä. Se edellinen maaottelutason voitto on vuodelta 2009, joilloin se syksyllä voitti MM-karsinnassa Brasilian kotikentällä 2-1, sitä edeltävä voitto oli uskomaton 6-1 voitto Argentiinasta keväältä 2009. Viimeiseen 22 otteluun se on voittanut siis vain nämä 2 ottelua.
Bolivia on ennalta arvioiden maanosan heikoin maa tällä hetkellä. Pelkät tulokset riittävät kertomaan sen, mutta siitä on osoituksena myös sen sijoitus FIFA rankingissa, sillä siellä se on heikoin Etelä-Amerikan maista. Tuoreimmalla listalla se on sijalla 81, mutta se kerkisi olemaan jo jonkin verran sadan huonommalla puolellakin alkuvuonna. Korkein sijoitus sillä on vuodelta 1997, jolloin se oli peräti 17. Mutta sen jälkeen Bolivialaisessa jalkapallossa alkoi synkät vuodet ja ne tuntuvat vain jatkuvan. Tosin 2000-luvulla on FIFAnkin avustuksella alettu pumppaamaan uutta virtaa Bolivialaiseen jalkapalloon. Se osaaminen oli rapautunut juniorituotannosta, valmennuksesta, johtamisesta, resursseista sekä infrasta ja näitä on nyt laitettu kuntoon viime vuosina. Työn tulokset tulevaan näkymään vasta vuosien päästä. Tahto Boliviassa on kuitenkin kova, mutta puheiden muuttaminen sanoiksi on pitkissä kantimissa ja nämä karsinnat tulevat Bolivialle liian aikaisin, kuten varmasti seuraavatkin, mutta vuoden 2022 kisojen karsinnoissa näistä tehdyistä toimista voi olla jotain hyötyä. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että Bolivia on perässä muita maanosan maita valovuoden verran ja kurominen on vaikeaa kohtuullisen köyhässä maassa. Näin ollen sen ainoaksi oljenkorreksi jää tuo korkeassa ilman alassa pelaaminen. Ei asiaa vuoden 2014 MM-kisoihin.
Toisena maana käydään läpi Ecuadorin tilannetta. Ecuador rämpi pitkään MM-karsinnoissa, mutta 2002 se sai jättipotin, kun se onnistui ensimmäisen kerran historiassaan selviämään MM-lopputurnaukseen. Se pystyi toistamaan saman vuoden 2006 kisoihin, joissa se jopa eteni alkulohkosta jatkoon 16 parhaan joukkoon. Englanti kuitenkin pudotti sen jatkosta 1-0. 2010 kisojen karsinnassa sillä oli kaikki mahdollisuudet selvitä jatkokarsijan paikalle Etelä-Amerikan alueelta ennen viimeistä ottelua. Se olisi tarvinnut voiton Chilestä vieraskentällä Chilelle merkityksettömässä ottelussa. Ecuador kuitenkin hävisi 1-0 ja jäi pisteen päähän Uruguaysta ja jatkokarsijan paikasta. Uruguay selvisi siis lopulta kisoihin ja aina pronssiotteluun asti. Etelä-Amerikan mestaruusturnauksessa Ecuador ei ole yltänyt koskaan mitaleille. Kaksi kertaa, vuosina 1959 ja 1993, se on ollut kuitenkin pronssiottelussa häviävänä osapuolena. Tuoreimmassa editiossa se jäi alkulohkonsa viimeiseksi onnistuttuaan pelaamaan vain yhden tasapelin. Eikä sen paremmin mennyt 2004 tai 2007 kisatkaan. Vuoden sisällä Ecuador on pelannut kaikkiaan 16 maaottelua, joista 3 on Copa Americaa ja 13 harjoitusotteluita. Otteluista 4 on päättynyt sen voittoon, 8 tasapeliin ja 4 tappioon. Copa American jälkeen se on pelannut 3 harjoitusottelua ja voittanut ne kaikki, mutta vastustajat eivät olleet ihan sieltä kovimmasta päästä, vaikka kisapaikoista nekin taistelevat. Ecuador kohtasi 2 kertaa Costa Rican ja kerran Jamaican. Ilahduttavaa Ecuadorin kannalta oli maalitekovoima, se teki 3 ottelussa kaikkiaan 11 maalia. Sinänsä siis Ecuador on valmis karsintojen alkuun.
Ecuadorin tämän vuosituhannen alku on ollut siis lupauksia antava. Vaikka menestystä ei olekaan tullut Copa Americasta, niin MM-karsinnat ovat onnistuneet. Sen jalkapallon taso on aivan eri tasolla nykyisin, kuin mitä se oli vielä 80-90-luvulla. Nyt se pystyy oikeasti haastamaan isompiansa. Ecuadorin ongelma vain on isossa kuvassa hiukan sama kuin esim. Chilellä. Eri vuositasojen pelaajamassat ovat kovasti eritasoisia ja tämä näkyy aina suoraan viiveellä maajoukkueen toiminnassa. Nyt Ecuadorin osalla on hiukan pelkoa siitä, että vuosituhannen alussa maajoukkueen vastuun itselleen ottaneet pelaajat alkavat käydä vanhoiksi ja jääneet jo pois kuvioista ja uusista tulokkaista ei ole heidän saappaidensa täyttäjiksi. Ecuadorin pitäisi siis saada toimintaansa tasalaatuisuutta. Ecuadorin ongelma näkyy myös sen FIFA rankingin sahaamisessa. 90-luvun puolivälissä se pyöri noin 50 tienoilla, kunnes 1997 se nousi parhaimmillaan sijalle 28. Sitten se taas putosi vuosituhannen vaihteessa jopa 60 huonommalle puolelle nousten taas MM-karsintojen ja MM-kisojen ansiosta 2007 jo sijalle 24. Mutta nyt viime vuosina sen sijoitus on ollut taas laskusuunnassa ja nykyisin se löytyy sijalta 69, joka on lähellä sen kautta aikojen huonointa sijaa. Mutta se tuosta voidaan lukea, että Ecuador on pitkien karsintojen joukkue. Ja tästä syystä näissä alkavissakin karsinnoissa se on ihan varteenotettava vaihtoehto kisajoukkueeksi. Veikkaan kuitenkin, että tälläkin kertaa se jää ulkopuolelle.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä on vuorossa Venezuela. Se on ainoa maa Etelä-Amerikan alueen maista, joka ei ole koskaan ollut mukana MM-lopputurnauksessa. Mutta sen karsintahistoria on erittäin mielenkiintoinen. Se on ollut mukana karsinnoissa vuoden 1966 kisojen karsinnoista lähtien. Toiminta oli pitkään amatöörimaista, aluksi se keräsi vain tappioita, sitten alkoi tulla tasapelejäkin, joitain voittoja myös. Muutos tapahtui vuosituhannen vaihteessa ja tämä alkoi näkyä myös MM-karsinnoissa. Vuoden 2002 kisojen karsinnoissa se otti jo 5 voittoa, seuraavissa karsinnoissa se otti myös 5 voittoa, mutta tasapelejä oli enemmän kuin aiemmin. 2010 kisojen karsinnoissa se oli jo voiton päästä jatkokarsijan paikasta. Se jäi siitä kahden pisteen päähän, mutta meni taas kokonaisuudessa eteenpäin. Venezuelan pitkäjänteinen työ jalkapallon parissa tuottaa selkeästi hedelmää. Tämä näkyi myös Etelä-Amerikan mestaruusturnauksessa tänä vuonna. Aiemmin sillä nimittäin ei ollut minkäänlaista menestystä kyseisistä kisoista, mutta nyt se rynni aina pronssiotteluun asti. Sen se tosin hävisi, mutta jälleen osoitus parantuneesta pelin tasosta. Vuoden aikana maaotteluita on Venezuelalle kertynyt kaikkiaan 19 kappaletta. Näistä 6 on Copa Americaa ja loput harjoitusotteluita. Menestys on ollut ihan kohtuullista, sillä voittoja on kertynyt 6, tasapelejä 6 ja tappiota 7. Copa American jälkeen se on pelannut 4 peliä ja voittanut vain Guinean kotonaan. Ei siis mikään paras valmistautuminen karsinnan alkuun.
Venezuelassa, toisin kuin muissa maanosan maissa, jalkapallo ei ole maan ykkösurheilulaji, sillä Baseball ja koripallo ajavat sen ohi. Jalkapallon eteen on tosin tehty lujasti töitä viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä trendi näkyy myös sen FIFA ranking tilastoissa. Kun ennen vuotta 2001 se oli pyörinyt 100 ja 120 välillä, niin sen jälkeen se on tehnyt tasaista nousua. Vuonna 2003 se vakiinnutti sijoituksen noin 60 tienoilla ja tämän vuoden Copa American menestys heitti sen jo sijalle 40. Nykyisin sen sijoitus on 47. Varmasti yksi korkeimmalla oleva maa, jonka pääurheilulaji ei ole jalkapallo. Mitä sitten maassa tapahtui ennen vuosituhannen vaihteessa tullutta muutosta? 1900-luvun loppupuolella Venezuelassa alettiin panostamaan jalkapalloon ammattimaisesti. Maahan perustettiin nuorisoakatemioita, valmennukseen panostettiin ja infraa laitettiin parempaan kuntoon. Tämä kaikki alkoi tuottamaan entistä parempia pelaajia, parempia valmentajia, laadukkaampia olosuhteita pelata jalkapalloa ja siitä lumipallo efektinä parempia pelaajia maajoukkueeseen. Nämä paremmat pelaajat myös alkoivat saada sopimuksia ulkomaille parempipiin ja kovempiin liigoihin ja sitä kautta myös pelillistä tasoa ylöspäin. Mielenkiintoisen Venezuelan karsinta-avauksesta tekee se, että päävalmentaja Cesar Farias valitsi ensi perjantain MM-karsinta avaukseen ecuadoria vastaan lähes täysin eri pelaajat kuin ensi tiistaina pelattavaan toisen kierroksen otteluun Argentiinaa vastaan. Kun Ecuadoria vastaan pelaavat pelaajat ovat lähinnä kotimaasta, niin Argentiinaa vastaan pelaavat ovat Euroopasta. Mielenkiintoinen valinta, se tulee varmasti vaikuttamaan myös otteluanalyyseihin, joita on luvassa myöhemmin tällä viikolla.
Arvio lopputurnausmaista
Nyt on kaikkien maiden esittelyjä tutkailu ja ihan ensin voidaan sanoa, että Etelä-Amerikan karsintalohko tulee olemaan todella tiukka. Kaikilla osallistuvilla mailla on mahdollisuudet jatkopaikkaan ja isotkin yllätykset ovat mahdollisia. Lohkossa ei ole kuitenkaan kuin yksi suuri ennakkosuosikki, Argentiina. Vaikka kesäinen Copa America meni heikosti ja sitä kautta maan jalkapallossa kuohuu, niin en pysty näkemään mitään estettä sille, että Argentiinaa ei nähtäisi lopputurnauksessa. Sen pelillinen ja pelaajien taso on niin paljon parempi kuin muilla, että en usko sen jäävän kisojen ulkopuolelle. Toisena lähes varmana kisajoukkueena pidän Uruguayta. Sillä on nyt kova buumi päällä edellisten arvoturnausten mentyä todella hyvin. Pelaajisto on hitsautunut yhteen ja se on sopivan ikäistä, pelitapa on havaittu toimivaksi ja valmennus toimii. Näin ollen uskon, että Uruguaykin menee kisoihin. Kolmantena maana kisalipun arvioin menevän Chilelle. Sen jalkapalloilullinen taso on ollut nousussa viime vuosina ja pitkässä sarjassa Chilelle tyypilliset ailahtelut eivät niin haittaa. Se kuitenkin pystyy pelaamaan hyvää ja tuloksellista jalkapalloa. Neljännen ja viimeisen suora kisalipun laitan Venezuelan postilaatikkoon. Maa ei siis ole koskaan menestynyt missään, mutta pitkäjänteinen työ ja suoritukset 2000-luvulla ovat sellaisia, että uskon sen olevan jatkumo, joka johtaa siihen, että Venezuela nähdään ensimmäistä kertaa MM-kisatasolla. Sehän oli lähellä jo 2010. Yksi maa lohkosta pääsee siis jatkokarsintaan ja sen veikkaan olevan Kolumbia. Näin ollen Bolivia, Equador, Paraguay ja Peru jäävät tällä kertaa rannalle ruikuttamaan. Uskon Kolumbian nuoren kaartin vahvaan joukkuepelaamiseen ja näyttämisen haluun. Paraguay menettää mahdollisuutensa maalinteko-ongelmiin, Perun kohdalla pelaamisen taso ei vain riitä. Bolivia ja Equador näyttävät kaiken kaikkiaan tällä hetkellä maanosan heikoimmilta mailta. Näillä mennään ja kahden vuoden päästä katsotaan, että kuinka hyvin arvio osui kohdilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti